Laulua kuonoon, joulua tassuun (Lasten Keskus) on uusi joululaulukokoelma, joka sisältää 14 ennen julkaisematonta laulua tarinoineen. Kirjassa on kuitenkin jotain tuttua: Timo Klemettinen on säveltänyt Tuula Korolaisen runoja, jotka ovat Kuono kohti joulua -kirjasta vuodelta 2006.

”Joulua edeltävät viikot ovat täynnä kihelmöivää odotusta, jota voi keventää laulamalla. Ja kun joulu tulee, silloin vasta lauletaankin”, sanovat tekijät. Laulujen tunnelmat vaihtelevat liikuttavasta humoristiseen, ja monet laulut voi myös leikkiä.

Kirja sopii hyvin myös päiväkotien, muskareiden ja koulujen käyttöön. Laulujen säestys on merkitty helpoin sointumerkein. Kirjan mukana on CD-levy, jossa esitetään kaikki kirjan laulut. Ne voidaan harjoitella ja laulaa myös äänitteen säestyksellä.

Timo Klemettinen ja Tuula Korolainen, Laulua kuonoon, joulua tassuun. Kuvitus Marjo Nygård. Lasten Keskus 2016. 55. s. ISBN 978-952-288-556-2 Kl L78.31. Lastenlaulukokoelmat. CD-levy. Ovh. 29,50

Timo Klemettinen valmistui musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemiasta vuonna 1994. Hän on työskennellyt freelancer muusikkona, musiikinopettajana ja rehtorina. Säveltäjänä Klemettinen on keskittynyt erityisesti lastenmusiikkiin. Vuodesta 1999 lähtien Klemettinen on toiminut Suomen musiikkioppilaitosten liiton toiminnanjohtajana ja vuodesta 2014 lähtien myös Euroopan musiikkioppilaitosten liiton toiminnanjohtajana. 

Tuula Korolainen on palkittu kirjailija, runoilija, toimittaja ja kolumnisti. Hänen runokirjansa Kuono kohti tähteä voitti Finlandia Junior -palkinnon vuonna 2005. Korolainen sai vuonna 2012 Valtion lastenkulttuuripalkinnon. Viime vuonna Korolaisen ja Riitta Tuluston Lasten oma vuosikirja palkittiin Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla.

Lisätietoja: Lasten Keskus, viestintäpäällikkö Marja-Liisa Saraste (0968774568) marja-liisa.saraste@lastenkeskus.fi  tai Timo Klemettinen timo.klemettinen@musicedu.fi

Arvostelukappale- ja kuvatilaukset: Minna Vatja minna.vatja@lastenkeskus.fi

Rovaniemen Teatteri – Lapin Alueteatteri tekee Joulutarinasta näytelmän ensimmäisenä teatterina Suomessa. Näytelmä pohjautuu Marko Leinon romaaniin ja Juha Wuolijoen elokuvaan Joulutarina. Esitykset alkavat 25. marraskuuta 2016 ja jatkuvat 5. tammikuuta 2017 saakka Lappia-talolla.

Joulutarina-näytelmän käsikirjoitus ja ohjaus ovat Kari Väänäsen, koreografiat Matti Paloniemen ja sävellykset Minna Siitosen. Esityksen puvut on suunnitellut Elina Vasko, lavastuksen Minna Kauhanen sekä maskit ja peruukit Kaisa Mylläri. Rovaniemen Teatteri toteuttaa Joulutarinan yhteistyössä Tanssiteatteri Rimpparemmin kanssa. Tuotanto on Rovaniemen Teatterin ja sitä on työstämässä lähes 40 teatterilaista sekä Rimpparemmin koreografi, tanssijat ja muusikot. Lisäksi näytelmään on valikoitunut koe-esiintymisten kautta avustajia, jotka löytyivät muun muassa Lapin urheiluopiston tanssilinjalta ja Lapin nuorisoseurojen teatterikoulun harrastajaryhmistä.

Näytelmä sijoittuu satujen Lappiin Korvajoen kylään ja Korvatunturille. Tarina alkaa orvon Nikolas-pojan lapsuudesta ja kertoo, kuinka Nikolaksesta kasvaa joulupukki ja kuinka hän luo joululahjaperinteen. Alkuun hän veistää lahjoja kasvattiperheilleen, kunnes päätyy puuseppämestari Iisakin oppiin. Kaksikon jouluvalmistelut hioutuvat yhteistyössä ja lopulta vastuu joulun ihmeestä jää Nikolakselle. Esityksessä Iisakkia näyttelee Rovaniemen Teatterin Samu Stenberg. Pienen ja kouluikäisen Nikolaksen roolia tekevät Samuel Heino, Onni Jaatinen, Niilo Angervo ja Olavi Angervo. Nuorta Nikolasta näyttelee Rimpparemmin Laura Kallas sekä aikuista Nikolasta teatterin Timo Vuento ja Markku Lukka.

Teatterinjohtaja Kari Väänänen on halunnut tuoda ohjelmistoon enemmän perheteatteria ja palauttaa Lappia-taloon 1990-luvun perinteen vuosittaisista joulunäytelmistä.

- Me teemme isolle näyttämölle nykyaikaista kansanteatteria ja perheteatteria. Me olemme Suomessa ainoa teatteri, joka voi esittää Joulutarinaa. Näytelmä palauttaa lappilaisille mahdollisuuden käydä teatterissa joulun aikaan.

Joulutarinan visuaalisuus viittaa vanhaan satuaikaan. Puvustus on saanut vaikutteita Jenny Nyströmin joulukorteista. Suunnittelija Elina Vasko on toteuttanut puvuston kanssa 126 erilaista asukokonaisuutta kierrätystä suosien.

- Olemme valmistaneet päähenkilöille puvut alusta loppuun. Kyläläisten vaatteet ovat muotoutuneet muokkaamalla ja yhdistelemällä pukuvaraston aarteita. Asuissa on satua ja suomalaisuutta. Vaikka Nikolaksen asu on maanläheisempi kuin amerikkalainen versio joulupukista, on hahmo silti tunnistettava.

Lavastaja Minna Kauhanen on yhdistänyt lavastukseen ihmisen kokoisen kyläyhteisön ja Lapin luonnonolot. 

- Halusin keskelle näyttämöä kylmyyden, jään, veden ja heijastukset. Näytelmässä ollaan ulkona ja käydään läpi eri vuodenajat. Etunäyttämölle on tuotu rakennusten sisä- ja ulkotilat tyylitellen hirsirakennuksia ja lautamökkejä. Takanäyttämölle on luotu maisema, jossa mittakaava häviää ja ihmiset ovat keskellä luonnonilmiöitä.

Joulutarinan lavastus on saanut lahjoituksia Rovaniemen kaupungilta ja Steiner-koululta. Kaupunki lainaa esityksiin puutyöluokan kalustoa ja Steiner-koulun 8. luokka veistämiänsä nukkeja. Teatteri kutsuu myös yleisöä tekemään lahjoituksia. Joulutarinaan on mahdollista ostaa lahjalippuja, jotka menevät vähävaraisille perheille Hope ry:n Rovaniemen yhdistyksen kautta. Myös Entisten nuorten Rovaniemi ry lahjoittaa Joulutarinan pääsylippuja kouluikäisille. 

Joulutarinasta on tarjolla esitysten lisäksi yleisötyötä, kuten tehtäväpaketteja ja työpajoja. Työpajat toteutuvat yhteistyössä Monitaideyhdistys Piste ry:n kanssa.

Lisätietoja saat Rovaniemen Teatterin markkinoija Kati Kuhalta, 040 7686672, kati.kuha@rovaniemi.fi. Oheiset kuvat ovat Kaisa Sirénin ottamia. 

JOULUTARINAN TEKIJÄT

Esitys pohjautuu Marko Leinon romaaniin ja Juha Wuolijoen elokuvaan Joulutarina, jonka on ohjannut Juha Wuolijoki, tuottanut Juha Wuolijoki ja Snapper Films Oy sekä käsikirjoittanut Marko Leino.

ROOLEISSA

Nikolas: Samuel Heino / Onni Jaatinen, Niilo Angervo / Olavi Angervo, Laura Kallas, Timo Vuento ja Markku Lukka

Iisakki: Samu Stenberg

Nikolaksen äiti: Kirsi Kärnä / Helmi Järvensivu

Nikolaksen isä: Marko Syysmaa / Atte Herd

Hannes: Vesa-Matti Komonen

Kristiina: Paula Miettinen

Eemeli: Arttu Hyykoski / Aliina Vuento, Uuno Puolakka / Sulo Laukkanen, Tatu Aspelund ja Marko Syysmaa

Helena: Liisa Ovaskainen / Sanni Ylitapio, Malla Ylijurva, Paula Miettinen ja Outi Nevanlinna

Aada: Sara Heino / Hilkka Kuokkanen ja Malla Ylijurva

Kylänvanhin: Markku Köngäs

Kylän / kaupungin lapsia: Saaga Mönkkönen, Lotte Hakso, Ville Suonnansalo, Emilia Saarijärvi, Venla Sääskilahti ja Ester Niemelä, Olga Koivukangas, Hanna Rantala ja Reetta Salonen

Kyläläisiä / kaupunkilaisia: Markku Lukka, Vesa-Matti Komonen, Kirsi Kärnä, Timo Vuento, Paula Miettinen, Outi Nevanlinna, Johanna Anttila, Tatu Aspelund, Iida Kaartinen, Laura Kujala, Janika Körkkö, Anniina Piiparinen, Elina Tähtinen, Atte Herd, Anni Pilhjärta, Laura Kallas, Helmi Järvensivu

Muusikot: Valtteri Valo, Henri Haakana, Minna Siitonen

SUUNNITTELIJAT JA TEKIJÄTIIMI

Käsikirjoitus ja ohjaus: Kari Väänänen

Musiikin sävellys, kapellimestari: Minna Siitonen

Koreografi: Matti Paloniemi

Lavastaja: Minna Kauhanen (vier.)

Pukusuunnittelija: Elina Vasko (vier.)

Valosuunnittelija: Kari Penttinen

Äänisuunnittelija: Taito Kantomaa

Maskit ja peruukit: Kaisa Mylläri

Tarpeistonvalmistaja: Anitta Vierelä

Näyttämömestari: Seppo Kemppainen

Näyttämömiehet: Jonne Kaaretkoski, Markku Komulainen ja Vesa Valtanen

Lavasteiden valmistus: Rovaniemen Teatterin lavastamo Tapani Niskan johdolla

Pukujen valmistus: Rovaniemen Teatterin puvusto Paula Lindrothin ja Suvi-Tuulia Meskuksen johdolla

Ohjaajan assistentti: Silja Heikkilä

Järjestäjä: Tuija-Leena Palomäki

Kuiskaaja: Anna Korva

Graafinen suunnittelu: Mainostoimisto Puisto Oy

Valokuvat: Kaisa Sirén

SUOSITUSIKÄRAJA

Suositusikäraja on 7 vuotta koulu-, eskari- tai harrasteryhmille. Nuorempien lasten suositellaan käyvän Joulutarinassa pienemmissä seurueissa ja aikuisen mukana.

YLEISÖTYÖTÄ

Joulutarina-tehtäväpaketti on 25.11. alkaen ladattavissa ja tulostettavissa verkkosivulta rovaniementeatteri.fi. Lisäksi teatteri tarjoaa Piste ry:n kanssa Joulutarinaan liittyviä työpajoja koululaisryhmille.

Tervetuloa Lihaskasvu ja rasvanpoltto -kirjan julkistamistilaisuuteen
Tiistaina 15.11. klo 14.00
Helsingin yliopistolle, Porthanian lehtisaliin, Yliopistonkatu 3

Toimittajilla on myös mahdollisuus jäädä kuuntelemaan Timo Haikaraisen yleisöluentoa, joka alkaa yliopistolla klo 16.30.

LitM ja personal trainer Timo Haikarainen on valmentanut viimeisen 15 vuoden aikana satoja ihmisiä elämänsä kuntoon.

Timo Haikaraiselle on muodostunut underground-maine valmentajana, joka saa aloittelijan kehittymään ennätysvauhtia ja ”ikuiselle tasanteelle” jämähtäneen harjoittelijan kehittymislukot aukeamaan. Nyt nämä opit ovat saatavissa Lihaskasvu ja rasvanpoltto -uutuuskirjan muodossa.

Kirjassa esitellyt menetelmät perustuvat liikuntatieteeseen ja yli 20 000 henkilökohtaisen PT-ohjauksen kautta hiottuihin kokemuksiin. Kirja kertoo sen, mitä tarvitaan tehokkaaseen, turvalliseen ja todella nopeaan kehon muokkaamiseen. Mukana on myös ”hiljaista tietoa”, jota ei löydy muista alan teoksista.

- Opit, kuinka nopeasti lihas voi kasvaa ja mistä päin kehoa rasva keskimäärin palaa. Listaan myös tarkat vähimmäispainot, joilla eri liikkeissä pitää treenata, jotta lihas kehittyisi. Ja tietysti kerron erittäin yleiset treenivirheet, jotka kannattaa välttää, Haikarainen kertoo.

Kirja tarjoaa konkreettisia ohjeita harjoitteluun ja ruokavalioon. Kirjan opit ovat suunnattu kaikille, jotka haluavat muutosta, esimerkiksi laihduttajille, aktiiviliikkujille, perheenäideille, urheilijoille ja senioreille.

- Olen aina pyrkinyt tuottamaan tavallisille treenaajille hyvin epätavallisia tuloksia, Haikarainen kiteyttää ohjeiden taustan.

- Pöllyttelen vanhoja ja ihmisiä rajoittavia uskomuksia aiheen ympäriltä. Yksi vääristä uskomuksista on, että lihasmassan kasvattaminen ja rasvan polttaminen samaan aikaan ei ole mahdollista. Ja innostavaa on, että lihasmassaa voi hankkia turvallisesti suurimmillaan jopa 1,5 kg kuukaudessa, ei suinkaan vuodessa. Tehokas eteneminen vaatii usein viilauksia esimerkiksi treenitaustan ja sukupuolen perusteella, myös tähän löytyy ohjeita kirjasta, Haikarainen vakuuttaa.

Ilmoittautumiset, sähköiset vedokset ja lisätiedot:

Kalle Kotiranta, 040 502 2786, kalle.kotiranta@fitra.fi

Vedosten embargo 15.11. klo 10

Kirjailijan yhteystiedot:
Timo Haikarainen, 0400 472 853, timo.haikarainen@th-valmennus.com

Jacques Prévertin (1900–1977) vuonna 1946 ilmestynyt Sanoja (Paroles), yksi 1900-luvun luetuimmista runokirjoista, julkaistaan vihdoin suomeksi. Runokokoelman suomentaja Antti Nylén ja kriitikko Lauri Holma esittelevät teosta, sen taustoja ja suomennosta tiistaina 15.11.2016 kello 19 arkistoteatteri Orionissa (Eerikinkatu 15, Helsinki). Lisäksi Sanoja-teoksesta lausuu otteita suomeksi Hannu-Pekka Björkman ja ranskaksi Kristina Haataja. Sanojen julkaisu jatkuu Ikuinen rakkaus -elokuvan erityisnäytöksenä.

Jacques Prévert oli arjen ja ihmisten runoilija, joka soi edelleen lauluina. Sanoja -kokoelma on poliittisen 1930-luvun, synkkien sotavuosien, Pariisin miehityksen ja vastarinnan kronikka. Se on myös ajatonta vapauden, kapinan ja rakkauden julistusta. Siinä Prévert asettuu fanaattisesti elämän puolelle kaikkea sortoa ja väkivaltaa vastaan.

Prévertin uraa elokuvan parissa muistetaan arkistoteatteri Orionissa 2.11.2016–8.1.2017. Käsikirjoittajana Prévert työskenteli useasti ranskalaismestari Marcel Carnén kanssa – tuloksena oli mestariteoksia, mm. Sumujen laituri (1938) ja Paratiisin lapset (1945). Ikuinen rakkaus (1942) elokuvan Prévert käsikirjoitti yhteistyössä Pierre Larochen kanssa. Keskiaikaan sijoittuvassa romanttisessa tragediassa kohtalo ja pahan voimat eivät kykene murskaamaan hyvyyttä ja rakkautta. 

Aki Kaurismäen tuotantoyhtiön Sputnik Oy:n kustantama Sanoja on ensimmäinen kokonainen valikoima Prévertin tuotantoa suomeksi. Kirjaa levittää Rosebud books. Orionin aulassa on kirjaa myynnissä ennen näytöstä erikoishintaan 17 euroa.

Jacques Prévert: Sanoja
Alkuteos Paroles (1946)
ISBN 978-951-97431-2-7

Arvostelukappaleet ja lisätietoja: haije.tulokas@sputnik.fi

Keskustelutilaisuus maanantaina 21.11. klo 19.00 Ravintola Telakalla, Tampereella. Keskustelun pohjana Teemu Muhosen ja Jari Hanskan uutuuskirja ” Eläketurma – Miksi Suomeen tarvitaan uusi sukupolvisopimus”. Kirjailijoita haastattelee tutkija Hanna Kuusela.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy, lämpimästi tervetuloa!

Syksyn aikana Suomessa on keskusteltu ja tullaan keskustelemaan eläkkeistä SDP:n entisen kansanedustaja Kimmo Kiljusen vetämän indeksialoitteen vuoksi. Teemu Muhosen ja Jari Hanskan tietokirja tarjoaa keskusteluun varsin toisenlaisen näkökulman eläkejärjestelmästä, sen roolista julkisen sektorin leikkauspolitiikassa ja sukupolvien välisestä taakanjaosta.

Kirjassa kuvataan, kuinka yli 50 vuotta sitten lasku tulevista eläkkeistä päätettiin siirtää tuleville sukupolville. Suuret ikäluokat rakensivat hyvinvointiyhteiskunnan ja saivat palkinnoksi eläkelupauksen, jonka heidän vauraat jälkeläisensä kustantaisivat. Eläkejärjestelmästä muodostui suurille ikäluokille automaatti, joka sylkee jokaista syötettyä euroa vastaan neljä ulos.

Järjestelmä rakennettiin talouskasvun varaan, mutta se ei jatkunutkaan ikuisesti. Nyt eläkemenojen paisumisen synnyttämän ”kestävyysvajeen” vuoksi leikataan kaikkialta paitsi työeläkkeistä, ja lähihoitaja tienaa vähemmän kuin eläkeläinen. Tulonjako on kovaa vauhtia vääristymässä paitsi sukupolvien välillä myös niiden sisällä. Kuinka kauan nuoret suostuvat maksajiksi?

Teos tuo mielenkiintoisen ja tuoreen näkökulman keskusteluun Suomen eläkejärjestelmästä. Sen parasta antia on eläkejärjestelmän, kansantalouden ja harjoitetun talouspolitiikan välisten kytkentöjen avaaminen ja tarkastelu sukupolvien välisen, mutta myös sukupolvien sisäisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta.
– Sanna Marin (sd), kansanedustaja

Onko leikkauspoliitikan takana epäonnistunut eläkejärjestelmä, eikä liian antelias hyvinvointivaltio? Jari Hanskan ja Teemu Muhosen Eläketurma avaa uusia näkökulmia eläkemiljardien takana käyvään peliin, jossa yhdistyy valta, varallisuus ja vaietut totuudet.
– Jyri Hänninen, toimittaja

Kansan Uutisten juttu kirjasta: http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3629244-perimmaisia-kysymyksia-elaketurvasta

Teemu Muhonen on Taloussanomien toimittaja.
Jari Hanska on vapaa toimittaja ja käsikirjoittaja.

Teemu Muhonen & Jari Hanska: Eläketurma – Miksi Suomeen tarvitaan uusi sukupolvisopimus
Vastapaino 2016

Kirjoittajien yhteystiedot:
Teemu Muhonen, teemu.j.muhonen@gmail.com, 050 431 3779
Jari Hanska, jari.hanska@gmail.com, 050 551 8997

Arvostelukappaleet:
Vastapaino/Mikko Jämsén, mikko.jamsen@vastapaino.fi, 03 3141 3501

LitM ja Suomen kokenein personal trainer Timo Haikarainen avaa vihdoin treenisalaisuutensa kirjassa Lihaskasvu & rasvanpoltto - tee tuloksiaennätysajassa.

Timo Haikarainen on valmentanut viimeisen 15 vuoden aikana henkilökohtaisesti satoja ihmisiä.

– Olen aina pyrkinyt tuottamaan tavallisille treenaajille hyvin epätavallisia tuloksia. Pöllyttelen vanhoja ja ihmisiä rajoittavia uskomuksia aiheen ympäriltä. Yksi vääristä uskomuksista on, että lihasmassan kasvattaminen ja rasvan polttaminen samaan aikaan ei ole mahdollista, Haikarainen toteaa.

Timo Haikaraiselle on muodostunut underground-maine valmentajana, joka saa aloittelijan kehittymään ennätysvauhtia ja ”ikuiselle tasanteelle” jämähtäneen harjoittelijan kehittymislukot aukeamaan.

– Kirjassa esitellyt menetelmät perustuvat liikuntatieteeseen ja yli 20 000 henkilökohtaisen PT-ohjauksen kautta hiottuihin kokemuksiin. Kirja kertoo sen, mitä tarvitaan tehokkaaseen, turvalliseen ja todella nopeaan kehon muokkaamiseen. Mukana on myös ”hiljaista tietoa”, jota ei löydy muista alan teoksista, Haikarainen kertoo.

Kirja tarjoaa konkreettisia ohjeita harjoitteluun ja ruokavalioon. Kirjan opit ovat suunnattu kaikille, jotka haluavat muutosta, esimerkiksi laihduttajille, aktiiviliikkujille, perheenäideille, urheilijoille ja senioreille.

– Tehokas eteneminen vaatii usein viilauksia esimerkiksi treenitaustan ja sukupuolen perusteella, myös tähän löytyy ohjeita kirjasta, Haikarainen vakuuttaa.

Lihaskasvu & rasvanpoltto – tee tuloksia ennätysajassa
ISBN 978-952-6618-91-3
208 sivua, suositushinta 34,90 e

Lisätiedot, sähköiset vedokset ja lisätiedot:
Kalle Kotiranta, 040 502 2786, kalle.kotiranta@fitra.fi

Kirjailijan yhteystiedot:
Timo Haikarainen, 0400 472 853, timo.haikarainen@th-valmennus.com

”Historian teoria” esittelee historian teoriaa koskevaa keskustelua viime vuosikymmeniltä. Käännekohta historianfilosofiassa oli 1970-luku, jolloin narrativismi nousi hallitsevaan asemaan.  Keskustelu historian kerronnallisuudesta jatkuu yhä. Jo analyyttisestä perinteestä alkanut lingvistinen käänne on tehnyt historiantutkijat entistä tietoisemmiksi historiallisen kerronnan monista ulottuvuuksista.

Lingvististen tarkasteluiden vastavoimana on havaittavissa uusia realistisia tendenssejä. Ajankohtaisia realistisia teemoja ovat muun muassa ympäristökysymykset, naiseus, uusmaterialismi ja historiallinen muisti. Lisäksi keskustelu kontrafaktuaalisesta ajattelusta ja ”virtuaalisesta”  historiasta käy vilkkaana.

Teos on monipuolinen katsaus näihin uusimpiin tutkimuskysymyksiin. Se tarjoaa mielenkiintoisia haasteita paitsi historian teoreetikoille, myös yhteiskuntatieteilijöille, ympäristötutkijoille ja kaikille, joiden alalla pohditaan historiallisen perspektiivin merkitystä.

Teoksen kirjoittajat ovat filosofeja ja eri alojen historioitsijoita useista Suomen yliopistoista.

Kari Väyrynen & Jarmo Pulkkinen (toim.)
Historian teoria. Lingvistisestä käänteestä mahdolliseen historiaan
Vastapaino 2016

Toimittajien yhteystiedot:
Kari Väyrynen, kari.vayrynen@oulu.fi
Jarmo Pulkkinen, jarmo.pulkkinen@oulu.fi

Arvostelukappaleet:

Vastapaino/Mikko Jämsén, mikko.jamsen@vastapaino.fi, 03 3141 3501

Adventista ramadaniin – Uskonnolliset juhlat Suomessa (Kirjapaja) on kattava tietoteos uskontoihin liittyvistä juhlista, juhlaperinteistä ja juhlanviettotavoista. Kirja kokoaa luterilaisen valtaväestön ja uskonnollisten vähemmistöjen juhlaperinteet yksiin kansiin.

Tietoja eri uskontojen juhlaperinteistä Suomessa ei ole aikaisemmin ollut saatavilla. Juhlakulttuurimme on etenkin maahanmuuton myötä monipuolistunut entisestään ja on nyt värikkäämpää kuin koskaan aikaisemmin. Esillä on 54 Suomessa vietettävää juhlaa, joista valtaosa on suurelle yleisölle tuntemattomia.

Uskonnolliset juhlat tarjoavat kurkistusikkunan tavallisten ihmisten uskonnollisuuteen ohi filosofisten ja teologisten oppirakennelmien. Kirjaa varten on haastateltu kymmeniä eri uskontojen harjoittajia, jotka kertoivat omista perinteistään ja tavoistaan. Mukana on juhliin liittyviä tarinoita, yleisimpiä tapoja ja yksityiskohtia. Kirja avaa suljettuja ovia suomalaisten koteihin, temppeleihin, kirkkoihin ja rukoushuoneisiin, keskelle ramadania, shogatsua ja buddhalaista vesijuhlaa. Haastattelujen ansiosta teoksessa myös tuoksuu ja maistuu eletty elämä.

Ensimmäisen adventtisunnuntain jumalanpalvelus eli ”Hoosianna-kirkko” on toiseksi suosituin kirkossakäyntipäivä joulun jälkeen, kirjassa todetaan. ”Puhekielessä adventti tarkoittaa usein vain ensimmäistä adventtisunnuntaita, vaikka se viittaa koko neljän joulua edeltävän viikon jaksoon.”

Joskus maallikkojen kokemus juhlien merkityksestä voi olla kaukana siitä, mikä juhlan merkitys on uskonnon opin näkökulmasta. ”Kristilliset kirkot esimerkiksi arvostavat helluntain kolmen suurimman juhlan joukkoon, mutta käytännössä sen viettoon ei enää liity laajasti tunnettuja perinteitä tai tapoja. Mitä laajempaa juhlan viettäminen on, sitä enemmän mukana on myös ei-uskonnollista ainesta”, kirjan tekijät Tuija Pyhäranta, Joona Raudaskoski ja Olli Seppälä toteavat.

Kirjan kirjoittajat ovat uskontojournalismiin erikoistuneita toimittajia. Kristillisistä juhlista kertovat artikkelit on kirjoittanut Olli Seppälä. Muslimien, juutalaisten, baha’i-uskon harjoittajien, mormonien ja Jehovan todistajien juhlista on kirjoittanut Joona Raudaskoski. Hindujen, sikhien, buddhalaisten, šintolaisten ja uuspakanoiden juhlia käsittelevät osuudet on kirjoittanut Tuija Pyharanta.

”Myös lukijalla on nyt mahdollisuus vertailla eri uskontojen juhlaperinteitä ja löytää luontevia tapoja ylittää uskonnollisia ja kulttuurisia kuiluja”, tekijät sanovat.

Tuija Pyhäranta, Joona Raudaskoski, Olli Seppälä: Adventista ramadaniin – Uskonnolliset juhlat Suomessa. Kirjapaja 2016. 220 s. Kl 32.6. ISBN 978-952-288-520-3. Ovh.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt: Kirjapaja/viestintäpäällikkö Marja-Liisa Saraste 09 6877 4568, marja-liisa.saraste@kirjapaja.fi; tai Olli Seppälä 040 587 7411, olli.seppala@kotimaa.fi; Joona Raudaskoski, 0400 485184 joona.raudaskoski@gmail.com; Tuija Pyhäranta 050 599 1261, tuija.pyharanta@gmail.com.

Arvostelukappaleet: Marja-Liisa Saraste, marja-liisa.saraste@kirjapaja.fi

Kyssäkaalicarpaccio, kimchi, kukkakaalipizzapohja, paras coleslaw ja kaalifajitas – siinä esimerkkejä Into Kustannuksen uutuuskirjan K niin kuin kaali (2016) resepteistä. Salla Korpelan ja Anna Aution kirjaan on koottu eri puolilta maailmaa innovatiivisia ruokaohjeita kaalista. Lehtikaali ja kukkakaali ovat olleet viime aikoina trendien aallonharjalla ja K niin kuin kaali tarttuu tähän trendiin ja laajentaa käsityksiä kaalien mahdollisuuksista. 

Kaikki kirjan ruuat ovat kasvisruokia ja suuri osa myös vegaanisia. Miltei kaikki ohjeet voi toteuttaa gluteenittomina. Kirja esittelee seitsemän eri kaalia ja niistä yhteensä kymmeniä reseptejä. Ohjeissa on pääruokien lisäksi myös lukuisia kastikkeita ja lisukkeita, jotka sopivat monen muunkin kuin kaaliruokien kanssa tarjoiltavaksi, esimerkiksi herkullinen parsakaalipesto.

Salla Korpela on monipuolinen kirjailija, jolta on aikaisemmin ilmestynyt lehtikaalikeittokirja Kale. Se saavutti hetkessä suuren suosion ja nyt rakkaus kaaleihin laajenee kaikkiin kaalilajeihin.

Anna Autio on freelance-valokuvaaja ja taiteentekijä, jonka aistivoimaiset ruokakuvat herättävät reseptit eloon.

Salla Korpela & Anna Autio: K niin kuin kaali, ISBN: 978-952-264-749-8, Into-tieto, sid. 140 s.

http://intokustannus.fi/kirja/k-niinkuin-kaali/

Arvostelukappalepyynnöt: arvostelukappaleet@intokustannus.fi

Lisätietoja:
Mika Rönkkö
mika.ronkko@intokustannus.fi
050 436 2170

Vuoden tiedekirja -palkintoraati on valinnut kymmenen teosta, jotka kilpailevat Vuoden tiedekirja 2016 -palkinnosta. Palkinto jaetaan Tieteen päivillä 11.1.2017.

Vuoden tiedekirja -palkinnon tarkoituksena on nostaa esille ansiokasta tutkimuskirjallisuutta. Vuoden 2016 palkintoraatiin kuuluvat dosentti Ulla-Maija Peltonen (humanistiset tieteet), professori Jukka Rantala (yhteiskuntatieteet) ja professori Erik Bonsdorff (luonnontieteet). Raadin sihteerinä toimii Tieteellisten seurain valtuuskunnan julkaisupäällikkö Johanna Lilja. Palkinnon rahoittaa Suomen tiedekustantajien liitto.

Raati on tutustunut marraskuun 2016 alkuun mennessä ilmestyneisiin kirjoihin kustantajien luetteloiden sekä tiedetoimittajien ja tutkijoiden tekemien ehdotusten perusteella. Kun sekä suurten kustannustalojen että pienkustantajien tuotanto oli käyty läpi, arviointiin päätyi noin 60 nimekettä. Aineistoa rajattaessa sovittiin, että Vuoden tiedekirja voi olla myös synteesi tai yhteenveto aiemmin erikseen julkaistuista artikkeleista.   

Koska Vuoden tiedekirja -palkinto on ainoa yleinen tiedekirjapalkinto Suomessa, raati päätti kiinnittää huomiota juuri tiedekirjalle tyypillisiin piirteisiin, kuten vertaisarviointiin, asiaankuuluvaan lähdeviitteistöön, toimivaan rajaukseen sekä käsiteltävien kysymysten, käytettyjen menetelmien ja taustalla olevien ajatusten esiin tuomiseen. Lopullisen ehdokaslistan teoksissa valintaperusteina olivat myös aiheen relevanttius – se, miten teos luo uutta tai syventää olemassa olevaa tietoa ja herättää keskustelua. Ansioksi katsottiin myös, jos kirja saa lukijan ajattelemaan uudella tavalla. Palkinnolla halutaan kannustaa tutkijoita julkaisemaan korkeatasoisia tiedeteoksia.

Näillä perusteilla Vuoden tiedekirja -ehdokkaiksi valikoitui kymmenen teosta:

Tiina Arppe: Uskonto ja väkivalta. Durkheimin perilliset. Tutkijaliitto

Outi Fingerroos & Anna-Maria Tapaninen & Marja Tiilikainen (toim.): Perheenyhdistäminen: Kuka saa perheen Suomeen, kuka ei ja miksi. Vastapaino

Ilkka Hanski: Tutkimusmatkoja saarille: Luonnon monimuotoisuutta kartoittamassa. Gaudeamus

Akseli Hemminki: Kuoleman laakso: Voiko syöpää hoitaa kokeellisilla menetelmillä? Nomerta

Marjaliisa Hentilä & Seppo Hentilä: Saksalainen Suomi 1918. Siltala

Jukka Kortti: Mediahistoria. Viestinnän merkityksiä ja muodonmuutoksia puheesta bitteihin. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

Marjo Laitila & Vesa Puuronen: Yhteiskunnan tahra: Koulukotien kasvattien vaietut kokemukset. Vastapaino

Tarja-Liisa Luukkanen: Mitä maalaiskansa luki? Kirjasto, kirjat ja kirjoja lukeva yhteisö Karstulassa 1861–1918. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

Juho Saari (toim.): Yksinäisten Suomi. Gaudeamus

Matti Vuento:  Virukset: Näkymättömät viholliset. Gaudeamus

Palkinto jaetaan Tieteen päivillä 11.1.2017 klo 13.15 Helsingin yliopiston salissa 5. Tervetuloa!

Lisätietoja: Johanna Lilja, P. 09 228 69 229;  email: johanna.lilja@tsv.fi https://www.tsv.fi/fi/toiminta/palkinnot-ja-apurahat/vuoden-tiedekirja

http://www.tieteenpaivat.fi/

Marjo Laitalan ja Vesa Puurosen Yhteiskunnan tahra sekä Outi Fingerroosin ja kumppaneiden Perheenyhdistäminen ovat ehdolla Vuoden Tiedekirjaksi 2016! Kirjat ovat Vastapainon kustantamia.

Vuoden tiedekirja -palkinnon tarkoituksena on nostaa esille ansiokasta tutkimuskirjallisuutta. Vuoden 2016 palkintoraatiin kuuluvat dosentti Ulla-Maija Peltonen (humanistiset tieteet), professori Jukka Rantala (yhteiskuntatieteet) ja professori Erik Bonsdorff (luonnontieteet). Raadin sihteerinä toimii Tieteellisten seurain valtuuskunnan julkaisupäällikkö Johanna Lilja. Palkinnon rahoittaa Suomen tiedekustantajien liitto.

Raati on tutustunut marraskuun 2016 alkuun mennessä ilmestyneisiin kirjoihin kustantajien luetteloiden sekä tiedetoimittajien ja tutkijoiden tekemien ehdotusten perusteella. Kun sekä suurten kustannustalojen että pienkustantajien tuotanto oli käyty läpi, arviointiin päätyi noin 60 nimekettä. Aineistoa rajattaessa sovittiin, että Vuoden tiedekirja voi olla myös synteesi tai yhteenveto aiemmin erikseen julkaistuista artikkeleista.   

Koska Vuoden tiedekirja -palkinto on ainoa yleinen tiedekirjapalkinto Suomessa, raati päätti kiinnittää huomiota juuri tiedekirjalle tyypillisiin piirteisiin, kuten vertaisarviointiin, asiaankuuluvaan lähdeviitteistöön, toimivaan rajaukseen sekä käsiteltävien kysymysten, käytettyjen menetelmien ja taustalla olevien ajatusten esiin tuomiseen. Lopullisen ehdokaslistan teoksissa valintaperusteina olivat myös aiheen relevanttius – se, miten teos luo uutta tai syventää olemassa olevaa tietoa ja herättää keskustelua. Ansioksi katsottiin myös, jos kirja saa lukijan ajattelemaan uudella tavalla. Palkinnolla halutaan kannustaa tutkijoita julkaisemaan korkeatasoisia tiedeteoksia.

Näillä perusteilla Vuoden tiedekirja -ehdokkaiksi valikoitui kymmenen teosta:

Tiina Arppe: Uskonto ja väkivalta. Durkheimin perilliset. Tutkijaliitto

Outi Fingerroos & Anna-Maria Tapaninen & Marja Tiilikainen (toim.): Perheenyhdistäminen: Kuka saa perheen Suomeen, kuka ei ja miksi. Vastapaino

Ilkka Hanski: Tutkimusmatkoja saarille: Luonnon monimuotoisuutta kartoittamassa. Gaudeamus

Akseli Hemminki: Kuoleman laakso: Voiko syöpää hoitaa kokeellisilla menetelmillä? Nomerta

Marjaliisa Hentilä & Seppo Hentilä: Saksalainen Suomi 1918. Siltala

Jukka Kortti: Mediahistoria. Viestinnän merkityksiä ja muodonmuutoksia puheesta bitteihin. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

Marjo Laitila & Vesa Puuronen: Yhteiskunnan tahra: Koulukotien kasvattien vaietut kokemukset. Vastapaino

Tarja-Liisa Luukkanen: Mitä maalaiskansa luki? Kirjasto, kirjat ja kirjoja lukeva yhteisö Karstulassa 1861–1918. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

Juho Saari (toim.): Yksinäisten Suomi. Gaudeamus

Matti Vuento:                     Virukset: Näkymättömät viholliset. Gaudeamus

Palkinto jaetaan Tieteen päivillä 11.1.2017 klo 13.15 Helsingin yliopiston salissa 5. Tervetuloa!

Lisätietoja palkinnosta: Johanna Lilja, P. 09 228 69 229;  email: johanna.lilja@tsv.fi https://www.tsv.fi/fi/toiminta/palkinnot-ja-apurahat/vuoden-tiedekirja

http://www.tieteenpaivat.fi/

Arvostelukappaleet Vastapainon kirjoista:

Vastapaino/Mikko Jämsén, mikko.jamsen@vastapaino.fi, 03 3141 3501

Tieteellä tarkoitetaan järjestelmällistä ja järkiperäistä uuden tiedon hankintaa. Siihen kuuluu tulosten jatkuva kriittinen arviointi. Tieteen yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi on tärkeää ymmärtää tutkimuksen tavoitteita, tieteellisen ajattelun pelisääntöjä ja tieteellisen tiedon luonnetta.

Tieteellisen ajattelun ytimeen kuuluu ennakkoluuloton tiedon tavoittelu sekä väitteiden koetteleminen ja perusteleminen. Tieteellinen maailmankuva rakentuu totuuden tavoittelulle mutta pyrkii samalla palvelemaan myös hyvään elämään liittyviä päämääriä. Tieteen edistymisenä pidetään näkökulmasta riippuen ongelmanratkaisukyvyn kehittymistä tai tiedon ja totuuden lähentymistä.

Tieteellinen tutkimus on yhteydessä etiikkaan kahdella tavalla. Tutkimustulokset voivat vaikuttaa eettisiin valintoihin ja eettiset näkemykset toisaalta ohjata tutkijan tekemiä ratkaisuja. Tieteen etiikassa on myös tärkeää pohtia uusien keksintöjen inhimillisiä, ympäristöllisiä ja yhteiskunnallisia vaikutuksia.

Leila Haaparannan ja Ilkka Niiniluodon kirjoittama Johdatus tieteelliseen ajatteluun esittelee eri tieteenalojen metodologisia kysymyksiä ja peruskäsitteitä. Tieteenfilosofian ja -historian lisäksi teoksessa tarkastellaan esimerkiksi argumentaatioanalyysiä ja logiikan alkeita sekä pohditaan tieteellisen tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Tieteellisen keskustelun tavoitteena ei ole kannattajien hankkiminen keinolla millä hyvänsä

”Tieto-opin ehkä keskeisin ongelma koskee tiedon mahdollisuutta. Kysymykseen siitä, voiko ihmisillä ylipäänsä olla tietoa, voidaan vastata joko myöntävästi tai kieltävästi. Jos vastaus on myöntävä, voidaan kysyä edelleen, mistä kaikesta meillä voi olla tietoa. Tiedon mahdollisuutta koskevia väitteitä pitää tukea perusteluin, joista voidaan julkisesti keskustella tiede- ja filosofiyhteisössä.”

”Virhepäätelmät ovat siten usein perustaltaan epätarkoituksenmukaisia argumentaatioaskeleita. Toisaalta tieteellisen päättelyn säännöt liittyvät tieteen erityiseen päämäärään: tieteellisen keskustelun tavoitteena ei ole toisten vakuuttaminen tai kannattajien hankkiminen keinolla millä hyvänsä, vaan se pyrkii hyvin perusteltuihin käsityksiin.”

”Totuuden turvaverkkona voi parhaiten toimia yliopistojen ja muiden tutkimusta harjoittavien laitosten autonomia, tieteen menetelmän ja laadunvarmistuksen tiukka soveltaminen ja tieteen etiikan periaatteiden kunnioitus.”

Leila Haaparanta & Ilkka Niiniluoto
Johdatus tieteelliseen ajatteluun
ISBN 978-952-495-397-9
Gaudeamus 2016

Teos perustuu samannimiseen, alun perin vuonna 1986 ilmestyneeseen kirjaan.

Lisätietoa kirjasta (mm. sisällys) Gaudeamuksen verkkosivuilta.

Kirjoittajat

Leila Haaparanta on Tampereen yliopiston filosofian professori.
Ilkka Niiniluoto on teoreettisen filosofian emeritusprofessori Helsingin yliopistossa.
ilkka.niiniluoto@helsinki.fi / p. 040 5030885

Arvostelukappaleet:
lasse.leminen@gaudeamus.fi
p. 050 466 4910

Hyvä median edustaja,

kutsumme sinut WWF Suomen Vuoden luontokirja -kilpailun voittajan julkistamistilaisuuteen.

Julkistamistilaisuus pidetään tiistaina 22.11. kello 13-14 Helsingin yliopiston päärakennuksessa sijaitsevassa Opettajien lehtisalissa (Fabianinkatu 33, 2. kerros). Paikalla on opastus oikeaan saliin. Medialla on mahdollisuus haastatteluihin.

Ilmoitathan tulostasi maanantaihin 21.11. kello 13:een mennessä. Ilmoittautumiset: saara.tunturi@wwf.fi

Tilaisuudessa nautitaan lasillinen kuohuvaa ja tarjolla on myös pientä purtavaa.

WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohwederin ja suojelujohtaja Jari Luukkosen valitsemista viidestä finalistista voittajan valitsi WWF Suomen hallintoneuvoston jäsen, professori ja oikeushammaslääkäri Helena Ranta.

WWF Suomi on palkinnut vuodesta 1978 lähtien suomalaiskustanteisen luontoa ja sen monimuotoisuutta esittelevän teoksen, joka tukee luonnon- ja ympäristönsuojelun sanomaa.

Lisätietoja:
Saara Tunturi, +358 50 305 4423

Vuoden luontokirja -kilpailun historiasta voit lukea tästä.

Tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaaksi valitusta Rut Bryk - Elämän taide -kirjasta ilmestyy uusi painos tänään. Toimitamme kirjat arvostelun tekijöille.

Arvostelukappaleiden tilaukset, lisätietoa ja haastattelupyynnöt:

Iia Palovaara, viestintäkoordinaattori, EMMA - Espoon modernin taiteen museo
iia.palovaara@emma.museum, +358 (0)43 826 8713

Harri Kalhan kirjoittama Rut Bryk - Elämän taide -kirja on julkaistu EMMAn tuottaman Rut Brykin juhlanäyttelyn yhteydessä kesällä 2016. Suosittu näyttely on aloittanut kiertueen ja on esillä Oulun taidemuseossa 15.1.2017 asti.

Tietokirjallisuuden Finlandia -raati on perustellut ehdokkuutta: ”Kaunis, kuvallisesti aivan uskomaton kirja. Kaikin tavoin korkealaatuinen. Kertoo kasvutarinan sekä henkilöstä, ajan hengestä että taiteen kentästä. Myös naisen osasta se kertoo, mutta sitä alleviivaamatta. Keskiössä on taiteilijan tinkimättömyys, mutta myös leikkisyys pääsee näkyviin.” Finlandia-palkintojen voittajat julkistetaan 24.11.

Rut Bryk (1916-1999) kuuluu Suomen taideteollisuuden kultakauden ihailtuihin mestareihin. Graafikoksi valmistunut taitelija sai 1942 ateljeen Arabian tehtaassa ja nousi nopeasti alansa huipulle. Herkkien satutunnelmien tulkista tuli abstraktin ilmaisun uudistaja. 

Kuudelle vuosikymmenelle ulottuvassa elämäntyössä heijastuu koko modernin taiteen tarina. Siinä peilautuu jälleenrakennusajan optimismi ja Suomen nousu länsimaiseksi teollisuusvaltioksi.

Taiteilijaan nuorena tutustunut Harri Kalha maalaa Brykin taiteen ison kaaren, mutta raaputtaa samalla intiimejä sävyjä suuren kertomuksen lomaan. Syntyy kuva ujosta, julkisuutta vierastaneesta persoonasta, josta tuli taiteen maailmankansalainen tinkimättömän taideuskon ansiosta. 

Elämän taide tempaa lukijan Rut Brykin maailmaan - teosten äärelle, näkemään ja tuntemaan. 

Harri Kalha on taidehistorian ja sukupuolentutkimuksen dosentti, joka on palkittu monista visuaalista kulttuuria käsittelevistä teoksista. 
 
ISBN: 978-952-5509-48-9
Kovakantinen
Sivuja 335
Saatavilla suomenkielinen ja englanninkielinen painos

Julkaisun toimitus: 
Inka laine
EMMA - Espoon modernin taiteen julkaisuja 48/2016

Kirjoittaja: Harri Kalha

Graafinen muotoilu ja taitto: Anne Kaikkonen/Timangi
Kuvatoimitus: Harri Kalha ja Ari Karttunen/EMMA
Reproduktio: Kari Lahtinen/Kustannushuone Oy
Kirjapaino: Bookwell Oy/porvoo 2016

Into Kustannuksen kevään 2017 listalta löytyy 35 uutuuskirjaa ja tusina pokkaria, tuhtia tietoa ja antoisaa kaunoa. Alkukevään tietokirjatapaus on Bastian Obermayerin ja Frederik Obermaierin kohuttu ja kiitetty Panaman paperit. Se kertoo kaikkien aikojen suurimmasta tietovuodosta, joka paljasti maailman mahtavien omistukset veroparatiiseissa. Kevään kotimainen tietokirjahelmi on Sanna Raita-ahon ja Tuija Sorjasen Toisen kanssa, joka paljastaa kiehtovia tarinoita kolmiodraamoista. Pettäminen on tabu, mutta sitä tapahtuu tavallisten ihmisten tavallisissa parisuhteissa. Toisen kanssa on ensimmäinen suomalainen tietokirja, joka käsittelee pettämistä kaikkien osapuolien näkökulmasta.

Ruotsin dekkarikuningattarten Denise Rudbergin kolmas Marianne Jidhoff -rikosromaani Kolmen kohtalokas leikki on Innon kevään jännityshitti. Murha ulkoministeriössä vie karuun menneisyyteen. Marianne Jidhoff -kirjoja on myyty yli 280 000 kappaletta Ruotsissa.

Palkitun keittiömestarin Sami Tallbergin Villi cityvegaani tarjoaa purtavaa kasviruokatrendiin. Vegaaninen ruoka saa erityisen mainioita piirteitä kun siihen lisätään meille kaikille helposti saatavilla olevat villiyrtit. Ne ovat lähiruokaa, jossa yhdistyy ympäristöystävällisyys, korkeat ravintoarvot, luonteikkuus sekä makujen ja tekstuurien laaja skaala. Toimittaja Seppo Konttisen Kallis ruokakassi taas paljastaa kuka nostaa Suomessa ruuan hintaa. Vegaaniteemaa täydentää Mia Takulan ensimmäinen kotimainen tietokirja vegaaneista Elämäni vegaanina – 14 ihmistä huipulta. Mai Kivelän, Veikka Lahtisen ja Laura Uotilan toimittama Uusi eläinlaki kertoo miten tehdä Suomesta eläinten hyvinvoinnin edelläkävijä.

Arvostettu lääkäri ja poliitikko Vappu Taipale kuvaa kevään kahdessa kirjassaan Vanha ja vireä & Isoäitikirja hyvän vanhuuden mahdollisuuksia ja antoisaa isovanhemmuutta. Toimittaja Petri Laukan Pieni kansa pyristeli kertoo sata tarinaa itsenäisestä Suomesta 1917–2017, satavuotisesta itsenäisestä pyristelystä, toisinaan onnistuen, toisinaan komeasti kompuroiden. 

Innon yhteiskunnallista kirjasarjaa jatkavat ansiokkaasti muiden muassa professori Heikki Hiilamon Maailma tupakkayhtiöiden vallassa sekä kosmologi ja kansalaisaktivisti Syksy Räsäsen Israelin apartheid. Käännöstietoon saadaan potkua filosofi Slavoj Žižekin ärhäkästä teoksesta Uusi luokkataistelu – Terrorismin ja pakolaisuuden todelliset syyt ja Worldwatch Instituten Lester R. Brownin bestsellerillä Suuri energiamurros, jonka aihepiiriä syventää kotimaahan Kati Beringerin & professoriryhmän Suomi seuraaville sukupolville – taloudellisten murrosten käsikirja. Into julkaisee keväällä kaksi muutakin käsikirjaa, Hanna Apajalahden Kulttuurimatkailijan Lappi sekä Miia Jaunin & Markus Seppälän Kotipihan valtaajat – Opas haitallisten vieraslajien torjuntaan.

Innon kevään 2017 kirjakatalogi: issuu.com/into/docs/innon-kevat-2017
Arvostelukappaleet: arvostelukappaleet@intokustannus.f
www.intokustannus.fi, Mika Rönkkö, 050 4362170

Lämpimästi tervetuloa James Essingerin Adan algoritmi -kirjan julkistamistilaisuuteen maanantaina 28.11. klo 14.00 Helsinkiin Kansallisteatterin Lavaklubille.

Slush alkaa ensi viikolla, mutta otetaan vauhtia keskusteluun 1800-luvun kuuluisimmasta naiskoodarista.

James Essingerin kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimmasta koodarista, joka sattui olemaan nainen. Steampunkin hengessä kirja yhdistää 1800-luvun, koodaamisen ja vieläpä Ada Lovelacen, nuoren naisen, joka määritellään isänsä, runoilija Byronin mukaan.

1800-luvulla runous oli seksikästä. Kuumaa oli myös teknologia, joka mullisti ensin tekstiiliteollisuuden, vei työpaikat kutojilta ja sivutuotteenaan synnytti idean ajatuksia kutovasta laitteesta.

Uutuuskirja Adan algoritmi kertoo, kuinka juuri Ada Lovelace keksi ensimmäisenä idean "operaatioiden koneesta" – tietokoneesta. Kirja kertoo myös, miten start-up-ajattelu toimi 1800-luvulla ensimmäisen analyyttisen koneen ideoinnissa. Essingerin kirja on myös muistutus siitä, mihin 1800-luvun karikkoon teknoajattelu törmäsi. Kirjan mukaan Ada Lovelace olisi voinut pelastaa kaiken, mutta hän oli vain nainen...

IT-alalla on edelleen naisia vähemmistö: Mikä on digiajalla naisten suhde luovuuteen, algoritmeihin ja teknologiaan?

Tilaisuuden vetää Tuuti Piippo. Aluksi on Tuutin puheenvuoro ja sitten keskustelua Adasta, teknologiasta, naisista ja tytöistä. Keskustelussa mukana Nina Niskanen ja Kimmo Jylhämö

Tuuti Piippo on kirjailija ja on kirjoittanut muun muassa kirjan Futuremakers, joka kertoo naisista ja teknologia-alasta.

Nina Niskanen on päivätöiltään ohjelmoija, iltatyössään scifikirjailija ja muuten vaan historiaintoilija.

Kimmo Jylhämö on Vastapainon toimitusjohtaja ja kustantaja.

James Essinger

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan

Vastapaino 2016

Arvostelukappaleet:

Vastapaino/Mikko Jämsén, mikko.jamsen@vastapaino.fi, 03 3141 3501

LEHDISTÖKUTSU

Professori Helena Ranta valitsi viidestä finalistista WWF:n Vuoden luontokirjaksi 2016 Metsän salainen elämä -teoksen. Kirjan on julkaissut Gaudeamus. Kirjan ovat toimittaneet Eeva-Liisa Hallanaro, Saija Kuusela, Aino Juslén ja Terhi Ryttäri.

Metsässä käy sellainen kuhina ja kuiske, ettei ihmissilmä tai -korva tiedäkään! Tätä salamyhkäistä elämää voittajateos avaa.

Voittajakirjan valinnut WWF:n hallintoneuvoston jäsen, professori Helena Ranta kuvailee löytäneensä kirjan myötä kiehtovan ja haasteellisen näkökulman luontoon. Kirja löytää pikkuriikkisistäkin metsän lajeista hämmästyttäviä piirteitä.

”Ja kuvittelin tuntevani luonnon hyvin! Toimituskunta on tehnyt rohkean tyylivalinnan, joka toimii. Kirjan laaja kirjoittajajoukko kertoo rikkaasti ja perusteellisesti suomalaisen metsän pikkuotuksista, joista mitättömimmätkin ovat tärkeitä metsäekosysteemin tasapainolle, ja osa luonnon monimuotoisuutta”, Ranta perustelee valintaansa.

Professori Ranta toivoo, että uudet ja vanhat luonnonystävät viettäisivät aikaa kirjan parissa. Ranta löysi kirjaa lukiessaan suosikkinsa, jonka haluaa metsässä nähdä.

”Kaikista uusista ja jännittävistä tuttavuuksista toivon joskus näkeväni luonnossa suomenkultiaisen.”

Tekijät haluavat näkymättömän näkyväksi

Kirjan yksiin kansiin koonnut nelikko alkoi itsekin katsella metsäluontoa uusin silmin.

”Näkee sellaista, mitä ei aiemmin huomannutkaan: limasieniä, erilaisia hyönteisiä ja pienenpieniä jäkäläpilkkuja. Toivomme, että kirja päätyy myös niiden käsiin, jotka tekevät metsiä koskevia päätöksiä. Se voi avata uuden ja entistä monipuolisemman näkökulman metsien käyttöön ja suojeluun”, toimittajat kuvailevat.

Kirjassa ääneen pääsevät tutkijat, jotka ovat löytäneet Puutteellisesti tunnetut ja uhanalaiset metsälajit -ohjelman aikana lähes 2000 Suomelle uutta eliölajia, joista peräti 500 on tieteelle ennestään tuntemattomia.

”Kun metsien pienoismaailmaa tuntee paremmin, alkaa kirjaimellisesti nähdä metsän puilta. Pienilläkin metsän eliöillä on arvonsa ja merkityksensä. Näitä eliöitä on syytä kunnioittaa ja vaalia nykyistä paremmin. Niin, ilman niitä metsää ei edes olisi”, nelikko kertoo.

Kirjasta ilmenee muun muassa, että metsässä on käynnissä ihmissilmältä piilossa varsinainen saippuaooppera.

”Metsän pienillä eliöillä on laaja suhdeverkosto, jossa autetaan toinen toista, mutta käydään myös veristä kilpailua”, toimittajat kertovat.

Kiinnostus luonnonsuojeluun voi herätä myös lukemalla

WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohwederin työ etsiä kaikista kilpailuun osallistuneista luontokirjoista viisi finalistia suojelujohtaja Jari Luukkosen kanssa oli kaikkea muuta kuin helppo. Kilpailuun lähetettiin 22 teosta.

”Tänä vuonna esikarsinnan tekeminen oli erityisen vaikeaa. Joukossa oli monia kirjoja, jotka ansaitsisivat palkinnon. Minua ilahduttaa se, että yhä useammat kustantajat julkaisevat luontokirjoja. Kiinnostus luontoon ja luonnonsuojeluun voi herätä myös lukemalla, ei ainoastaan luonnossa liikkumalla", Rohweder kertoo.

Vuoden luontokirja -finaaliin pääsivät myös Kimmo Ohtosen Karhu – voimaeläin (Docendo), Hannu Hautalan Palokärki (Metsäkustannus), Juha Laaksosen ja Riku Lumiaron kirjapari Utelias kettu ja muita nisäkkäitä sekä Tarkka haukka ja muita lintuja (Tammi) ja akateemikko Ilkka Hanskin kirja Tutkimusmatkoja saarille (Gaudeamus).

Professori Helena Ranta antoi keväällä menehtyneen Hanskin kirjalle kunniamaininnan. Kirja on upea kokonaisuus, jossa maailmanlaajuisesti tunnettu ekologi Hanski kertoo saarista meiltä ja muualta.

”Olen iloinen siitä, että Ilkka Hanskin kirja sai kunniamaininnan. Se on kunnianosoitus Hanskille hänen vaikuttavasta elämänurastaan. Kirja kuvaa paitsi kirjoittajan uteliaisuutta tutkijana, myös luonnon monimuotoisuuden heikkenevää tilaa konkreettisin esimerkein. Uskon, että jokainen joka lukee kirjan, saa palon kantaa oma kortensa kekoon, jotta voisimme turvata hyvän elämän tuleville sukupolville”, Rohweder summaa.

Lisätietoja WWF Suomi:
Pääsihteeri Liisa Rohweder, 040 840 7461, liisa.rohweder@wwf.fi
Viestintäharjoittelija Saara Tunturi, 050 305 4423, saara.tunturi@wwf.fi

Lisätietoja Metsän salainen elämä -kirjan toimittajilta:
Eeva-Liisa Hallanaro 0400 200837
Saija Kuusela 040 6722 751
Aino Juslén 0503109703
Terhi Ryttäri 0400 148692

Kuvassa vasemmalta oikealle: Eeva-Liisa Hallanaro, Saija Kuusela, Terhi Ryttäri ja Aino Juslén.

Eeva-Liisa Hallanaro työskentelee luontoon ja ympäristöön erikoistuneena tietokirjailijana, Saija Kuusela ekosysteemipalveluiden yksikössä Suomen ympäristökeskuksessa, Aino Juslén eläintieteen yksikön johtajana Luonnontieteellisessä keskusmuseossa ja Terhi Ryttäri vanhempana tutkijana luontotyyppien suojelun yksikössä Suomen ympäristökeskuksessa.

WWF on palkinnut Vuoden luontokirjan vuodesta 1978 eli tänä vuonna palkinto jaettiin 39. kerran Kilpailun valintakriteereinä ovat muun muassa teoksen soveltuminen suurelle yleisölle, luonnonsuojelusanoman edistäminen sekä teoksen monipuolisuus ja korkealaatuisuus. Teoksen tulee olla suomalaiskustanne, mutta kirjan ei tarvitse käsitellä suomalaista luontoa, vaan myös ulkomaisista kohteista kertova teos voi tulla valituksi. Vuonna 2015 kilpailun voitti Mika Honkalinnan teos Korppiretki (Maahenki).

Mia Takulan ELÄMÄNI VEGAANINA – 14 IHMISTÄ HUIPULLA on ensimmäinen kotimainen tietokirja vegaaneista. Kirja julkaistaan heti vuoden 2017 alussa. Samaan aikaan alkaa seuraava vegaanihaaste, joka kutsuu ihmiset kokeilemaan vegaanista kuukautta. 

ELÄMÄNI VEGAANINA kertoo 14 suomalaisen vegaanin tarinan. Kirjan esipuheen on kirjoittanut Katariina Souri, ja oman tarinansa kertovat thainyrkkeilyn maailmanmestari Harri Nieminen, vuorikiipeilijä Carina Räihä, ultrajuoksija Juuso Simpanen, eläinsuojelukeskus Tuulispään perustaja Piia Anttonen, kirjailija Antti Nylén, palomies Sami Lillsunde, lääkäri Nina Ilmaniemi, maalainen Timo Kantola, eläintenkouluttaja Miira Hellsten, salakuvaaja Kristo Muurimaa, kokki Inna Somersalo, ympäristöaktiivi Leo Stranius, kauneusyrittäjä Viola Riste ja eläinasiavaikuttaja Salla Tuomivaara.

Kirjasta selviää, kuka heistä työskenteli aiemmin turkishuutokaupassa, kenen harrastuksiin kuului metsästys, millaista on joutua itse haulikon maalitauluksi ja miksi urheilu on helppoa vegaanina.

Mia Takula (o.s. Salli) on media-alan moniammattilainen, toimittaja, kuvaaja ja dokumentintekijä. Hänet muistetaan kettujen vapautuksista Pohjanmaalla keväällä 1995, johon hän palaa kirjan loppukirjoituksessa. Mitä turkistarhoilla tapahtui? Kirjassa Takula kertoo myös ensimmäistä kertaa muusta laittomasta toiminnastaan eläinten puolesta. Vuoden 1995 tapahtumat saivat laajaa julkisuutta, ja vapauttajat toivat myös veganismin ensimmäistä kertaa otsikoihin. Samana vuonna Takula perusti yhdessä ystäviensä kanssa Oikeutta eläimille -yhdistyksen.

Mia Takula: ELÄMÄNI VEGAANINA – 14 IHMISTÄ HUIPULLA
ISBN 978-952-264-747-4, 256 sivua
Ilmestyy 1.1.2017

Arvostelukappaleet: arvostelukappaleet@intokustannus.fi
Lisätietoja: Mika Rönkkö, mika.ronkko@intokustannus.fi, 050 4362170

WWF:n Vuoden luontokirjan tähdiksi nousivat metsän siimeksen limasienet ja pikkuiset jäkäläpilkut, kun professori Helena Ranta valitsi viidestä finalistista voittajaksi Metsän salainen elämä -teoksen. Kirjan on julkaissut Gaudeamus. Kirjan ovat toimittaneet Eeva-Liisa Hallanaro, Saija Kuusela, Aino Juslén ja Terhi Ryttäri. 

Metsässä käy sellainen kuhina ja kuiske, ettei ihmissilmä tai -korva tiedäkään! Tätä salamyhkäistä elämää voittajateos avaa.

Voittajakirjan valinnut WWF:n hallintoneuvoston jäsen, professori Helena Ranta kuvailee löytäneensä kirjan myötä kiehtovan ja haasteellisen näkökulman luontoon. Kirja löytää pikkuriikkisistäkin metsän lajeista hämmästyttäviä piirteitä.

”Ja kuvittelin tuntevani luonnon hyvin! Toimituskunta on tehnyt rohkean tyylivalinnan, joka toimii. Kirjan laaja kirjoittajajoukko kertoo rikkaasti ja perusteellisesti suomalaisen metsän pikkuotuksista, joista mitättömimmätkin ovat tärkeitä metsäekosysteemin tasapainolle, ja osa luonnon monimuotoisuutta”, Ranta perustelee valintaansa.

Professori Ranta toivoo, että uudet ja vanhat luonnonystävät viettäisivät aikaa kirjan parissa. Ranta löysi kirjaa lukiessaan suosikkinsa, jonka haluaa metsässä nähdä.

”Kaikista uusista ja jännittävistä tuttavuuksista toivon joskus näkeväni luonnossa suomenkultiaisen.”

 Tekijät haluavat näkymättömän näkyväksi

Kirjan yksiin kansiin koonnut nelikko alkoi itsekin katsella metsäluontoa uusin silmin.

”Näkee sellaista, mitä ei aiemmin huomannutkaan: limasieniä, erilaisia hyönteisiä ja pienenpieniä jäkäläpilkkuja. Toivomme, että kirja päätyy myös niiden käsiin, jotka tekevät metsiä koskevia päätöksiä. Se voi avata uuden ja entistä monipuolisemman näkökulman metsien käyttöön ja suojeluun”, toimittajat kuvailevat.

Kirjassa ääneen pääsevät tutkijat, jotka ovat löytäneet Puutteellisesti tunnetut ja uhanalaiset metsälajit -ohjelman aikana lähes 2000 Suomelle uutta eliölajia, joista peräti 500 on tieteelle ennestään tuntemattomia.

”Kun metsien pienoismaailmaa tuntee paremmin, alkaa kirjaimellisesti nähdä metsän puilta. Pienilläkin metsän eliöillä on arvonsa ja merkityksensä. Näitä eliöitä on syytä kunnioittaa ja vaalia nykyistä paremmin. Niin, ilman niitä metsää ei edes olisi”, nelikko kertoo.

Kirjasta ilmenee muun muassa, että metsässä on käynnissä ihmissilmältä piilossa varsinainen saippuaooppera.

”Metsän pienillä eliöillä on laaja suhdeverkosto, jossa autetaan toinen toista, mutta käydään myös veristä kilpailua”, toimittajat kertovat.

Kiinnostus luonnonsuojeluun voi herätä myös lukemalla

WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohwederin työ etsiä kaikista kilpailuun osallistuneista luontokirjoista viisi finalistia suojelujohtaja Jari Luukkosen kanssa oli kaikkea muuta kuin helppo. Kilpailuun lähetettiin 22 teosta.

”Tänä vuonna esikarsinnan tekeminen oli erityisen vaikeaa. Joukossa oli monia kirjoja, jotka ansaitsisivat palkinnon. Minua ilahduttaa se, että yhä useammat kustantajat julkaisevat luontokirjoja. Kiinnostus luontoon ja luonnonsuojeluun voi herätä myös lukemalla, ei ainoastaan luonnossa liikkumalla.”

Professori Helena Ranta päätti antaa Ilkka Hanskin postuumisti ilmestyneelle kirjalle kunniamaininnan. Tutkimusmatkoja saarille on maailmanlaajuisesti arvostetun ekologin mukaansatempaava kertomus elämäntyöstään. Samalla se on vaikuttava puheenvuoro luonnon monimuotoisuuden vaalimisen puolesta.

”Olen iloinen siitä, että Ilkka Hanskin kirja sai kunniamaininnan. Se on kunnianosoitus Hanskille hänen vaikuttavasta elämänurastaan. Kirja kuvaa paitsi kirjoittajan uteliaisuutta tutkijana, myös luonnon monimuotoisuuden heikkenevää tilaa konkreettisin esimerkein. Uskon, että jokainen joka lukee kirjan, saa palon kantaa oma kortensa kekoon, jotta voisimme turvata hyvän elämän tuleville sukupolville”, Rohweder summaa.

Lisätietoja WWF Suomi:
Pääsihteeri Liisa Rohweder, 040 840 7461, liisa.rohweder@wwf.fi
Viestintäharjoittelija Saara Tunturi, 050 305 4423, saara.tunturi@wwf.fi

Arvostelukappaleet: 
outi.kitti@gaudeamus.fi

Lisätietoja Metsän salainen elämä -kirjan toimittajilta:

Eeva-Liisa Hallanaro 0400 200837
Saija Kuusela 040 6722 751
Aino Juslén 0503109703
Terhi Ryttäri 0400 148692

Eeva-Liisa Hallanaro työskentelee luontoon ja ympäristöön erikoistuneena tietokirjailijana, Saija Kuusela ekosysteemipalveluiden yksikössä Suomen ympäristökeskuksessa, Aino Juslén eläintieteen yksikön johtajana Luonnontieteellisessä keskusmuseossa ja Terhi Ryttäri vanhempana tutkijana luontotyyppien suojelun yksikössä Suomen ympäristökeskuksessa.

WWF on palkinnut Vuoden luontokirjan vuodesta 1978 eli tänä vuonna palkinto jaettiin 39. kerran Kilpailun valintakriteereinä ovat muun muassa teoksen soveltuminen suurelle yleisölle, luonnonsuojelusanoman edistäminen sekä teoksen monipuolisuus ja korkealaatuisuus. Teoksen tulee olla suomalaiskustanne, mutta kirjan ei tarvitse käsitellä suomalaista luontoa, vaan myös ulkomaisista kohteista kertova teos voi tulla valituksi. 

Lisätietoja kirjoista ja kirjoittajista (mm. sisällys) Gaudeamuksen verkkosivuilta:

Metsän salainen elämä

Tutkimusmatkoja saarille

Painokelpoiset kansikuvat saa ladattua tämän viestin alaosasta.