Ihmissuhde voi olla henkinen taakka, jota vetää perässään vain odottaen parempaa. Se voi olla myös umpikuja, joka sisältää henkistä tai jopa fyysistä lähisuhdeväkivaltaa. Suhteesta irrottautuminen voi olla vaikeaa ikävästi päättyneen parisuhteen jälkeen.

Uskalla elää – mielellään eteenpäin on kirja oman elämän haltuun ottamisesta. Se on kirja kaikille särkyneille ja särjetyille sydämille. Kirja on Heidi Holmavuon omaelämäkerrallinen esikoisteos ja tietokirja. Hän on tullut tunnetuksi henkisen lähisuhdeväkivallan vastaisen Pelon varjo -liikkeen keulakuvana, joka on kertonut rohkeasti omista kokemuksistaan auttaakseen muita.

Kirja on suunnattu jokaiselle, jonka sydän on särkynyt joskus – eli meille kaikille. Kirja on visuaalisesti näyttävä teos, jossa yhdistyvät runot, hyvin henkilökohtaiset tekstit, vinkit ja valokuvat. Kirja sisältää omakohtaisia oivalluksia elämän suunnan vaihtamisesta ja antaa hyvin käytännönläheisiä ohjeita rakentaa elämä sellaiseksi kuin sen haluaa olevan. 

Julkistamistilaisuudessa Holmavuo kertoo kirjan synnystä ja Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeri Riitta Särkelä siitä, miten lähisuhdeväkivallan osapuolia pystytään auttamaan tehokkaasti, jos väkivallan merkit havaitaan riittävän aikaisin.

Arvion mukaan yli 2000 lähisuhdeväkivallan uhria jää tänä vuonna turvakodin ulkopuolelle. Tilanne on kärjistynyt viimeisen vuoden aikana, mutta apua on edelleen saatavilla. Väkivallan osapuolia pystytään kuitenkin auttamaan avopalveluilla erittäin tehokkaasti, jos väkivallan merkit havaitaan riittävän aikaisin.

Tervetuloa Uskalla elää -kirjan julkistustilaisuuteen

Aika: ke 7.9.2016 klo 11.00-12.30

Paikka: Sokos Hotel Vaakuna (Kaivokatu 3 Hki), ravintola Loiste (10. krs)

11.00-11.05 Tervetuliaissanat

11.05-11.20 Ennaltaehkäisyn ja lähipiirin rooli lähisuhdeväkivallan estämisessä korostuu, pääsihteeri Riitta Särkelä, Ensi- ja turvakotien liitto ry

11.20-11.45 Minun tarinani, kirjailija Heidi Holmavuo, Uskalla elää – kirjan synty

11.45-12.30 Haastattelut

Ilmoittautumiset ja sähköiset vedokset:

Kalle Kotiranta, 040 5022 786, kalle.kotiranta@fitra.fi

Mika Nevalainen, 0400 882 024, mika.nevalainen@fitra.fi

Kullanarvoisia vinkkejä tutkijoille ja toimittajille

Tiina Raevaaran uutuusteos Tajuaako kukaan? on ohittamaton opas kaikille tiedettä yleistajuistaville tutkijoille ja toimittajille. Kirja kertoo, kuinka tiedejournalismin trendit otetaan haltuun, miten tiedejuttuun löytyy näkökulma ja kuinka akateeminen kieli muuttuu, kun yleisö vaihtuu.

Raevaara ammentaa käytännön vinkkejä sekä omasta vahvasta kokemuksestaan että muilta ansioituneilta yleistajuistajilta. Hän esittelee myös tiedejournalismin tyypilliset virheet sekä neuvoo, kuinka ne vältetään.

”Tieteessä on kyse isoista asioista, ja siksi siitä pitää kirjoittaa erityisen vastuuntuntoisesti”, Raevaara sanoo.

Tiina Raevaara (s. 1979) on perinnöllisyystieteestä väitellyt FT sekä palkittu kirjailija ja tiedetoimittaja.

KUTSU: Tervetuloa yleistajuistajan kyselytunnille!

Tiina Raevaara kertoo tieteen yleistajuistamisen haasteista ja hienouksista sekä vastaa aihetta koskeviin kysymyksiin tiistaina 30.8. klo 15 Tiedekulma Aleksissa (Aleksanterinkatu 7, Helsinki). Tervetuloa kuulemaan, kuinka tiede väännetään ymmärrettäväksi!

Tajuaako kukaan? Opas tieteen yleistajuistajalle
Tiina Raevaara
Vastapaino 2016

 

Tekijän yhteystiedot: tiina.raevaara@gmail.com, 040 827 7531

Lisätiedot ja arvostelukappaleet: mikko.jamsen@vastapaino.fi, puh. 03 3141 3501

Turun Taiteiden yössä torstaina 18.8. ovat läsnä myös Arktisen Banaanin tekijät!

Ilkka Heilän uusi B. Virtanen -albumi Eväät on syöty kertoo koti- ja konttorirotan arjen kuvauksen ohella myös harvinaisista, onnellisista kesälomahetkistä.

Kris Keräsen Ahistunu Pupu on toinen lukijan elämää helpottava sijaiskärsijä. Kaikki elämässä ei ole toivotonta, osa on myös lohdutonta.

Milla Paloniemen 112 osumaa – Sarjakuvataiteilijan päiväkirja on tunteilla jyräävä selviytymiskertomus nykyaikaisessa yhteiskunnassa, jota sosiaalinen media tahdistaa.

Jussi Piirosen sarjakuvasovitus Harri Nykäsen romaanista Raid ja mustempi lammas kuvaa niitä kansalaisia, joiden kuvia ja tietoja ei naamakirjasta löydy – paitsi poliisin yksityiskokoelmasta.

Jarkko Vehniäisen Kamalan luonnon uusin kokoelmateos Kettujahti on raadollisen hauskaa eläinten piirileikkiä, jossa on mukana tuhti ripaus ikuisia totuuksia.

Pertti Jarlan Fingerpori ei esittelyjä kaipaa. Fingerporin koko kuva 3 sisältää strippejä ihmekaupungin tapahtumista vuosilta 2009-2010. Mukana on paljon aiemmissa kokoelmissa ilmestymättömiä sarjoja ensimmäistä kertaa nelivärisinä.

Arktisen Banaanin artistit esiintyvät Turun Taiteiden yössä seuraavasti: 

Akateeminen Kirjakauppa (Eerikinkatu 15)

18.00-18.45 Ilkka Heilä: B. Virtanen – Eväät on syöty

19.00-19.45 Pertti Jarla: Fingerporin koko kuva 3; Fingerpori 9

19.00-19.45 Milla Paloniemi: 112 osumaa – Sarjakuvataiteilijan päiväkirja

19.30-20.15 Kris Keränen: Ahistunu Pupu – Elämältä piilopaikan sain

19.30-20.15 Jarkko Vehniäinen: Kamala luonto – Kettujahti

Turun Kansallinen Kirjakauppa (Linnankatu 16)

18.00-19.00 Kris Keränen: Ahistunu Pupu – Elämältä piilopaikan sain

19.00-20.00 Ilkka Heilä: B. Virtanen – Eväät on syöty

20.00-21.00 Pertti Jarla: Fingerporin koko kuva 3; Fingerpori 9

20.30-21.15 Milla Paloniemi: 112 osumaa – Sarjakuvataiteilijan päiväkirja

20.30-21.15 Jarkko Vehniäinen: Kamala luonto – Kettujahti

Turun Sarjakuvakauppa (Linnankatu 7)

15.00-16.00 Kris Keränen: Ahistunu Pupu – Elämältä piilopaikan sain

16.00-17.00 Milla Paloniemi: 112 osumaa – Sarjakuvataiteilijan päiväkirja

17.00-18.00 Pertti Jarla: Fingerporin koko kuva 3; Fingerpori 9

18.00-19.00 Jarkko Vehniäinen: Kamala luonto – Kettujahti

19.00-20.00 Jussi Piironen: Raid ja mustempi lammas

Kris Keräsen Ahistunu Pupu -näytesarjakuva on julkaisuvapaa lehdistökäyttöön.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Arktinen Banaani, Vesa Kataisto, puh. 040 143 6221, vesa.kataisto@sarjakuva.com

www.arktinenbanaani.fi

Kun tunteet ovat pinnassa, syvälle sisimpään sattuu. Kiroileva siili -sarjastaan tunnettu Milla Paloniemi päivittää tiiviisti En vaan osaa! -sarjakuvablogia, jossa kovasti tekijää muistuttava Milla-hahmo purkaa tuntemuksiaan hyvin vapautuneesti. Paloniemen blogi pääsi kymmenen finalistin joukkoon Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen ”Suomen paras blogi” -kilpailussa 2013.

Milla Paloniemen (s. 1983) 112 osumaa – Sarjakuvataiteilijan päiväkirja sisältää vuoden mittaisen otoksen En vaan osaa! -blogin sarjoista. Maaliskuun 2015 ja kevään 2016 välisenä aikana Millalle ehtii tapahtua paljon. Kirjan sarjakuvat kertovat ihmissuhdesotkuista, rakkaudenkaipuusta, Tinderistä ja naiseudesta nyky-Suomessa. 

Elämä ja ihmiset kolhivat, henki ja ruumis kokevat kovia. 112 Osumaa – Sarjakuvataiteilijan päiväkirja näyttää, ettei tunteita voi padota kuin hetkeksi. Puroista kasvaa tsunameja, jotka paiskovat pientä ihmistä mielen mukaan. 112 Osumaa on ryöpsähtelevä syöksy halki tunteiden risukasan. Kirjan päähenkilö Milla on nuori itsenäinen nainen, jonka elämä vaihtelee suuntaansa rivakkaan tahtiin. 

Nykyään ihmiset, jopa suomalaiset ovat sosiaalisempia kuin koskaan ennen. Opiskelujen ja työnteon ohessa Milla käyttää ahkerasti internetin tarjoamia mahdollisuuksia löytää kumppani, joko sielun täydentäjä tai ainakin hyvän mielen tuottaja. Tulokset ovat vaihtelevia, osa katoaa koneeseen ja toiset häipyvät muuten takavasemmalle. Etsintä jatkuu. 

Milla kokee vahingossa myös henkilökohtaisen rakennemuutoksen, joka on vähällä koitua kohtalokkaaksi. Mutta pohjalaisella sisulla hän puskee eteenpäin, läpi harmaiden päivien ja armottoman arjen.

Paloniemi kirjaa tarkasti todellisuutta muistuttavat hetket sarjakuvaryöpsähdyksiksi. Kirjan värikkyyttä lisää se, että tunteiden välittämiseen tarvittavat työvälineet ovat mitä kulloinkin on käsiin osunut. Kynät vaihtelevat lyijykynästä huopatussiin, paperit ruutuvihkosta ostoskuittiin. 112 Osumaa – Sarjakuvataiteilijan päiväkirja on rehellinen ja elämänkarhea kooste Milla Paloniemen blogisarjakuvista täydennettynä ennennäkemättömillä tarinoilla.

Milla Paloniemi

112 osumaa – Sarjakuvataiteilijan päiväkirja

ISBN 978-952-270-307-1

340 sivua. Arktinen Banaani 2016.

Lisätiedot, haastattelu- ja arvostelukappalepyynnöt:

Arktinen Banaani, Vesa Kataisto, puh. 040 143 6221, vesa.kataisto@sarjakuva.com

www.arktinenbanaani.fi

Rauno Lahtisen tietokirja Punainen Turku 1917–1918 julkaistaan keskiviikkona 17.8.2016 Sammakon Kirjakaupalla.

Nopeasti teollistuneesta Turusta tuli keväällä 1917 Suomen vallankumouksellisin kaupunki. Radikaalit työläiset ottivat Turussa vallan jo toukokuussa 1917, jolloin kaupunginvaltuusto vangittiin. Levottomuudet jatkuivat läpi kesän ja marraskuussa vallankumousta alettiin toteuttaa tosissaan. Joulukuussa Turku syöksyi kaaokseen. Talvella 1918 Turun diktaattori William Lundberg piti järjestystä yllä raudanlujin ottein. Punainen aika loppui huhtikuussa, jolloin tuhannet turkulaiset aloittivat epätoivoisen pakomatkan kohti itää.

Punainen Turku 1917–1918 keskittyy näiden maamme historian kannalta keskeisten vuosien tapahtumiin. Se esittelee punaisen Turun keskeiset henkilöt ja kertoo tapahtumien etenemisestä selkeästi kuukausi kuukaudelta. Sisällissodasta ja siihen johtaneista tapahtumista ei Turun osalta ole aikaisemmin kirjoitettu kirjaa. 

Julkistamisjuhlia vietetään keskiviikkona 17.8. klo 17 Turussa Sammakon Kirjakaupalla osoitteessa Kauppiaskatu 3. Rauno Lahtinen kertoo kirjasta ja esittelee ennen julkaisemattomia arkistokuvia. Tilaisuudessa kuullaan "Kansainvälinen" ja tarjolla on ranskalaista työläisviiniä ja gruusialaista teetä.

Rauno Lahtinen on myös signeeraamassa uutuusteosta torstaina 18.8. Turun Taiteiden yössä: klo 17.30 Pieni Kirjapuoti, klo 19 Sammakon Kirjakauppa.

Sammakon Kirjakaupalla esiintyy Turun Taiteiden yössä 18.8. klo 18 myös runoilija Mia Rönkä. Maanalaisten lintujen lyriikan ohella hän kertoo myös luontokirjahankkeistaan (mm. Turun seudun luontoretkioppaasta).

Tapahtumiin on sekä medialla että yleisöllä vapaa pääsy. Tervetuloa!

Lisätiedot ja arvostelukappalepyynnöt: seppo.lahtinen@sammakko.com 

Puh. 040-5053654

Suomalaisten sanotaan olevan metsäkansaa. Metsistä tiedetään kuitenkin edelleen vähän, ja valtaosa lajeista lymyää suojassa ihmisten katseilta. Sammalten kätköissä ja lahopuiden kuorten alla elävät hiljaiset, monille tuntemattomat eliöt. Ne tuottavat elinvoimaisen metsän, josta hyötyvät niin metsäteollisuus kuin retkeilijätkin.

Puut, kasvit, sienet ja muut elolliset oliot elävät metsässä vuorovaikutuksessa keskenään. Vihreän verhon uumenissa käydään valtataistelua, pariudutaan, loisitaan ja hankitaan ravintoa. Samalla kymmenettuhannet pienet lajit ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta.

Uusia metsälajeja löydetään jatkuvasti. Osa voi osoittautua yleisiksi, toiset taas uhanalaisiksi. Metsiä voidaan suojella ja käyttää kestävästi, kun metsäekosysteemi ja sen asukkaat tunnetaan kunnolla.

Metsän salainen elämä kaivautuu sienten, sammalten, jäkälien ja hyönteisten maailmaan ja tutustuttaa näiden mikroskooppisenkin pienten ja piilottelevien eliöiden elintapoihin. Uudenlainen näkökulma metsään osoittaa, että vähemmänkin tunnetuilla lajeilla on merkitystä luonnon hyvinvoinnille.

Lepakoiden uskotaan olevan sokeita ja nukkuvan aina pää alaspäin        

”Joillakin valeskorpionilajeilla on erikoinen tapa matkustaa toisten eläinten kyydissä. Tavoitteena on löytää parempi asuinpaikka, kun vanha on muuttunut sopimattomaksi tai alkaa olla liian tiheästi kansoitettu. Kyyditsijät ovat usein isokokoisia lentäviä hyönteisiä, mutta muutkin hyönteiset ja hämähäkkieläimet kelpaavat.” Annika Uddström & Veikko Rinne

”Pienet ja varsinkaan huokoiset esteet eivät limasientä haittaa. Jos kulkureitin poikki virittää suodatinpaperin, limakko ryömii sen läpi. Se jakautuu lukuisiksi pienen pieniksi limakkosuoniksi, jotka paperin toisella puolella yhdistyvät jälleen yhtenäiseksi limakoksi.” Marja Härkönen & Elina Varis

”Yksi lepakoihin liittyvistä väärinkäsityksistä on, että lepakot elävät enimmäkseen pimeissä luolissa ja lähtevät lentämään sankoin joukoin illan hämärtyessä – juuri tällaisia kohtauksiahan nähdään monissa luontodokumenteissa. Väitetään myös, että valkoinen kangas tai vaikkapa vaaleat hiukset houkuttelevat lepakoita. Toisaalta uskotaan, että lepakot ovat sokeita ja nukkuvat aina pää alaspäin oksasta roikkuen.” Thomas Lilley, Eero Vesterinen, Veronika Laine, Anna Blomberg & Ville Vasko

”Kun haapoihin ilmaantuu keskellä kesää kellanpunaisia laikkuja, jotka loistavat kauaskin, useimmat syyttävät säätä. (…) Tosiasiassa puut eivät kärsi säästä vaan maitokirvojen hyökkäyksestä. Kirvojen täsmäiskut haapojen lehtiin saavat aikaan punaisen värin ja vähän muutakin.” Anders Albrecht

”Harsosääskien toukista vielä sen verran, että niihin liittyy yksi varsin erikoinen ilmiö. Joidenkin lajien, oletettavasti myös tuomaansääsken, toukat muodostavat tuhansista päällekkäin kiemurtelevista yksilöistä koostuvia kulkueita, aarrematoja (…) Jopa metrin pituinen jono kulkee muutaman tunnin ajan jostakin johonkin, kunnes toukat erkanevat toisistaan ja kulkue hajoaa maastoon.” Pekka Vilkamaa

Metsän salainen elämä -teoksen julkistamis- ja keskustelutilaisuus ti 30.8.2016 klo 14:30–15:30
Luonnontieteellisen keskusmuseon kahvila, Pohjoinen Rautatiekatu 13, Helsinki

Tilaisuudessa keskustellaan uutuuskirjan teemojen pohjalta suomalaisten metsien elämästä ja lajeista. Osallistujilla on myös mahdollisuus tutkia näytteitä kirjan lajiryhmistä.

Ohjelma:

14.30 Tilaisuuden avaus, maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen

14.40 Mikä on Metsän salainen elämä ja miksi se tehtiin? Päätoimittaja Eeva-Liisa Hallanaro

14.50 Metsän salaisuudet paljastuvat

Keskustelemassa kirjan kirjoittajista:

Teemu Rintala, Metsähallitus (luteet, kirvat, verkkosiipiset)
Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus (valeskorpionit, lukit)
Jere Kahanpää, Luonnontieteellinen keskusmuseo (kärpäset, sääsket)
Leena Myllys, Luonnontieteellinen keskusmuseo (jäkälät)
Panu Halme, Jyväskylän yliopisto (sienet)

Keskustelun juontaa toimittaja Minna Pyykkö, YLE

15.20 Yleisökysymyksiä, mahdollisuus kurkistaa mikroskooppiin tai näytepussiin

15.30 Tilaisuus päättyy

Tilaisuuteen on vapaa pääsy, tervetuloa!

Metsän salainen elämä -julkistamisretkeily ke 31.8.2016 klo 15:00
Kuusimäki, Muurame

Uutuusteoksen julkistamisretkeily järjestetään Muuramen (n. 13 km Jyväskylästä) Kuusimäessä keskiviikkona 31.8. klo 15 alkaen. Kirjan tekemiseen osallistuneet tutkijat Panu Halme ja Jenna Purhonen kertovat retkellä tutkimuksestaan sekä metsän pienten eliölajien elämään uppoutuvan teoksen synnystä. Tapahtuma on suunnattu median edustajille ja luontoharrastajille.

Retkikohde Kuusimäki on erittäin arvokas suojelualue ja kymmenien, ellei satojenkin uhanalaisten metsälajien asuinpaikka. Metsästä on myös viime vuosina löydetty useita Pohjoismaissa tai jopa koko maailmassa aiemmin tuntemattomia lajeja.

Retkelle tulee ilmoittautua etukäteen 26.8. mennessä sähköpostitse: panu.halme@jyu.fi (tai 040-8054945) ja mukaan pääsee joko klo 15.00 Jyväskylän matkakeskuksen parkkipaikalta tai klo 15.10 Kukkumäen Teboilin pihasta. Halukkaat voivat tulla myös suoraan Kuusimäkeen klo 15.30. Kulkeminen järjestetään kimppakyydein. Tervetuloa!

Eeva-Liisa Hallanaro, Saija Kuusela, Aino Juslén & Terhi Ryttäri (toim.)
Metsän salainen elämä
ISBN 978-952-495-398-6
Gaudeamus 2016

Lisätietoa kirjasta Gaudeamuksen verkkosivuilta.

Toimittajat

Eeva-Liisa Hallanaro, luontoon ja ympäristöön erikoistunut tietokirjailija.
eevaliisa.hallanaro@gmail.com / p. 0400 200837
Saija Kuusela, FT, projektipäällikkö ekosysteemipalveluiden yksikössä Suomen ympäristökeskuksessa.
saija.kuusela@ymparisto.fi / p. 0295 251 647
Aino Juslén, FT, eläintieteen yksikön johtaja Luonnontieteellisessä keskusmuseossa.
aino.juslen@helsinki.fi / p. 050 3109703
Terhi Ryttäri, FM, vanhempi tutkija luontotyyppien suojelun yksikössä Suomen ympäristökeskuksessa.
terhi.ryttari@ymparisto.fi / p. 0295 251585

Arvostelukappaleet:
lasse.leminen@gaudeamus.fi
p. 050 466 4910

Matti Salmisen uutuusteos Toisinajattelijoiden Suomi (Into Kustannus 2016) on kattava katsaus suomalaisiin toisinajattelijoihin, joista virallinen historiantutkimus yleensä vaikenee. Teoksen johtoajatuksena on kysymys siitä, miten käy yksilölle, joka ajattelee vallitsevan mielipiteen vastaisesti. 

Salminen on käyttänyt kolmea kriteeriä valitessaan toisinajattelijoita, joista hän kirjoittaa. Salmiselle toisinajattelijan tärkeimmät piirteet ovat itsenäinen ajattelu, rohkeus ja vahva huoli muista ihmisistä, yhteiskunnasta ja luonnosta. Näillä perusteilla teokseen on valikoitunut sellaisia henkilöitä kuin Maiju Lassila, Erkki ja Katri Vala, Elvi Sinervo, Hella Wuolijoki, Paavo Haavikko, Jörn Donner, Arvid Järnefelt, Erno Paasilinna ja Pentti Linkola, mutta myös yllättävämpiä nimiä kuten K. J. Ståhlberg ja Urho Kekkonen.

”Suomen täyttäessä ensi vuonna 100 vuotta kirjan aikaväliksi muodostui itsenäisyyden aika. Tältä ajalta suomalaisista toisinajattelijoista ei ole kirjoitettu yhtenäistä teosta.”, Matti Salminen kertoo.

”Itsellenikin yllätykseksi kirjasta tuli eräänlainen toisinajattelevan Suomen historia, virallisen kansallisen kertomuksen kääntöpuoli.” Salminen kuvailee teostaan.

Salmisen lähestymistapa aiheeseensa on ennakkoluuloton: hän hyödyntää kohdehenkilöidensä omaa kirjallista aineistoa kokonaisuudessaan. Asiatekstien, päiväkirjojen ja muistelmien lisäksi luetuksi tulee myös proosatekstejä ja runoja.

Matti Salminen on yhteiskuntatieteiden maisteri, tietokirjailija ja toimittaja. Toisinajattelijoiden Suomi on Salmisen viides tietokirja. Edellisiin tietokirjoihin kuuluvat mm. Yrjö Kallisen ja Pentti Haanpään elämäkerrat. Hän on myös toimittanut useita Haanpään teoksia.

Matti Salminen on tavattavissa Innon syyskauden avajaisissa keskiviikkona 17.8. Villa Kivessä Helsingissä.
http://www.epressi.com/tiedotteet/kotimaa/into-aula-syksyn-ravakimmat-listat-villa-kivessa.html

ISBN: 978-952-264-679-8

http://intokustannus.fi/kirja/toisinajattelijoiden-suomi/

Arvostelukappaleet: arvostelukappaleet@intokustannus.fi

Lisätietoja:
ari.turunen@intokustannus.fi
puh. 0449891960

Antti Alanen (toim.)

Elokuva ja psyyke 4
NÄYTTELIJÄN PARADOKSI

Kumpi näyttelee uskottavammin? Ulkokohtaisia tekniikoita hyödyntävä ammattinäyttelijä vai kokematon esiintyjä, jonka sisäinen tunne on aito? Vastaus on yllättävä: ammattinäyttelijä.

Näyttelijän paradoksi sukeltaa näyttelemisen ja ihmisyyden syvimpiin kerroksiin ja etsii vastausta kysymykseen: millaista on olla joku toinen, vapaa oman itsensä kahleista.

Suomen Psykoanalyyttisen Yhdistyksen ja Helsingin psykoterapiaseuran symposiumien pohjalta on koottu Elokuva ja psyyke 4 – Näyttelijän paradoksi. Kirjoittajina on näyttelijöitä, ohjaajia, tutkijoita ja psykoanalyytikoita.

Kirjassa esitellään mm. seuraavat elokuvat:
Ingmar Bergman: Syyssonaatti, Yasujiro Ozu: Kiertolaiset, Kenji Mizoguchi: Ugetsu monogatari, Charles Chaplin: Parrasvalot, Terrence Malick: Elämän puu, Jane Campion: Piano, Charlotte Airas: Born with Tools, Wong Kar-wai: In the Mood for Love, Lars von Trier: Dancer in the Dark, Carlos Saura: Veren häät, Timo Korhonen: Välittäjä, Veli Granö: Tähteläiset

Elokuva ja psyyke 4 - Näyttelijän paradoksi

ISBN /EAN 978-952-312-337-3
Luokka 77.4
135 x 210 mm
Sidottu
n. 220 s.
Ilmestyy viikolla 35/2016                     

Antti Alanen on Kansallisen audiovisuaalisen arkiston ohjelmistosuunnittelija. Hän on toimittanut Elokuva ja psyyke -sarjan aiemmat kirjat 1–3.

Laura Gustafssonin kolmas romaani Korpisoturi julkaistaan tänään kello 16 Villa Kivessä (Linnunlauluntie 7, Helsinki), tervetuloa! Tavattavissa myös muita Innon ja Aulan syyskauden kirjailijoita, tarjolla soppaa, särvintä & hulvatonta ohjelmaa.

Korpisoturi on kertomus Ahmasta, maailmanloppua odottavasta miehestä, joka muuttaa erakoksi Itä-Suomen syrjäseudulle. Ahma aikoo seistä omalla maallaan ase kädessä, ja turvautua varmuusvarastoonsa. Yhteiskunta romahtaa kuitenkin nopeammin kuin hän osaa odottaa tai toivoa. Valta on niillä, jotka sen ottavat. Vaikka mies on itsenäinen, säälimätön ja omavarainen, naisista ei kuitenkaan valitettavasti niin helpolla pääse. Korpisoturi katsoo suomalaisen yhteiskunnan nykytilaa, ja tutkii tuoreella tavalla sitä, mitä oikeastaan on isänmaa ja suomalaisuus.

Gustafsson on kylvänyt romaaniinsa teemoja ja ajatuksia monesta eri ilmansuunnasta. Niiden lopullinen tulkitseminen jää lukijan omille harteille, eikä tienviittoja väännetä rautalangasta. Hienosti toimii myös kirjailijan kieli, joka soi kauniisti ja tyylikkään tiiviisti. HS, 14.8.2016

Laura Gustafsson (s. 1983) on helsinkiläinen kirjailija ja näytelmäkirjailija. Esikoisteos Huorasatu (2011) nousi Finlandia-ehdokkaaksi ja on julkaistu Saksassa ja Ranskassa ja kääntyy parhaillaan turkiksi. Toinen romaani Anomalia (2013) käsittelee kieltä, pahuutta ja susilapsia ja on ilmestynyt myös ranskaksi. Laura Gustafsson on Terike Haapojan kanssa Flow Festivalin 2016 vuoden taiteilija. He kokoavat parhaillaan Helsingin Suvilahteen Museum of Nonhumanity – Epäihmisyyden museota. Näyttely on esillä 2.-29.9.2016.

Laura Gustafsson: KORPISOTURI
Into kauno, 258 sivua, sidottu
ISBN: 978-952-264-643-9

Lataa kansikuva
Lataa kirjailijakuva
Lataa kirjailijan kasvokuva

Lisätietoja:
Riikka Kämppi, riikka.kamppi@intokustannus.fi, 040 5729733

Runoraadin formaattia mukailevassa Tietokirjaraadissa kolme tietokirjailijaa lukee otteita tuoreista teoksistaan yrittäen voittaa puolelleen sekä tuomarit että yleisön. Raadin teemana on tulevaisuus, mutta millaisen kuvan maailmasta kukin kirjailija kuulijoille maalaa?

Jo perinteisesti Runokuussa järjestettävä Tietokirjaraati on tänä vuonna myös osa Art Goes Kapakka -ohjelmistoa. Tunnelmallisessa Helkan Baarissa tulevaisuuteen katsovat tietokirjailijat Päivi Lipponen, Ville Lähde ja Jari Koponen.

Päivi Lipposen tuorein teos (yhdessä Pia Lindroosin kanssa kirjoitettu) Naisen 9 työelämää (Kirjapaja) kuvaa vauhdilla muuttuvaa työelämää. Ville Lähde puolestaan pohtii esseeteoksessaan Paljon liikkuvia osia (Savukeidas) julkisen keskustelun toistuvia umpikujia ja sitä, miten ne rajoittavat ymmärrystämme todellisuudesta. Kirjailijoiden mitä ihmeellisimpiä visioita sisältävä Jari Koposen Pirun tusina (Avain) kertoo kolmetoista tarinaa siitä, millaisia tulevaisuudenkuvitelmia kirjailijat ovat luoneet eri aikoina ja eri puolilla maailmaa.

Tuomareina raatilaisten visioita kommentoivat tulevaisuutta itsekin tarkastelleet toimittaja ja tietokirjailija Elina Grundström, Demos Helsingin toiminnanjohtaja Tuuli Kaskinen ja Suomen suosituin miesbloggaaja ja tietokirjailija Kasper Strömman.

Juontajana Ari Elo.

Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Nuoren Voiman Liitto ja Suomen tietokirjailijat ry. Sen järjestämistä tukee Tietokirjallisuuden edistämiskeskus.

Runokuun Tietokirjaraati
Aika: Tiistaina 23.8.2016 klo 18.30–20.00
Paikka: Helkan Baari (Pohjoinen Rautatiekatu 23, Helsinki)

Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Markku Hattula:
Kaukopartio virittää ansan

Kesällä 1944 Neuvostoliiton suurhyökkäys yllättää suomalaiset. Heinäkuussa Laatokan Karjalassa eversti Torvald Ekmanin komentama 21. Prikaati joutuu perääntymään Aittojoen ja Porajärven suunnista viivytystaisteluja käyden kohti Ilomantsia.

Vääpeli Väinö Kaartimon kuusihenkinen kaukopartio liikkuu selustassa, jonka vihollinen on miehittänyt tehden laajoja korpikoukkauksia perääntyvien suomalaisjoukkojen kimppuun. Mitä pieni mutta pippurinen, monien kokemusten terästämä kaukopartio voi tehdä hidastaakseen ylivoimalla eteenpäin rynnivän vihollisen vauhtia?

Kaartimo miehineen tiedustelee ja tuhoaa, kunnes saa käskyn virittää ansalangan, jonka toivotaan napsahtavan vihollisen kaulaan.

Miten käy Kaartimon miehineen, kun koko Suomi seisoo kuilun reunalla? Mikä on suomalaisen partiomiehen rohkeuden ja sitkeyden hinta?

Kaukopartio virittää ansan on Hattulan kaukopartiotoimintaa kuvaavan kirjasarjan kolmas osa. Sarjassa ovat aiemmin ilmestyneet romaanit Kaukopartion kujanjuoksu (2014) ja Kaukopartion kostoisku (2015).

Kaukopartio virittää ansan
ISBN/EAN 978-952-312-335-9
Luokka 84.2
135 x 210 mm
Sidottu
n. 250 s.
Ilmestyy viikolla 35/2016 

Markku Hattula on Riihimäellä asuva kirjailija, joka julkaissut useita romaaneja ja novellikokoelmia. Hän on kirjoittanut myös kesäteatterinäytelmiä ja toiminut pitkään luovan kirjoittamisen ohjaajana. Aiemmin häneltä on ilmestynyt mm. sotaromaanitrilogia Eturintaman iskujoukko (2011), Eturintaman iskujoukko iskee takaisin (2012) sekä Eturintaman iskujoukon torjuntavoitto (2013).

Ville Kaarnakari:
OPERAATIO POLAR
Salaisen sodan salaiset partiot

Ville Kaarnakari on punonut tositapahtumiin perustuvan huikean sotatrillerin Suomalaisen tiedustelun salaisesta operaatiosta, yhdestä kylmän sodan kynnyksellä elävän maailman suurimmista sotasalaisuuksista.

Toisen maailmansodan päättymisestä on kulunut muutama vuosi. Valvontakomissio on ajanut alas sotavuosina tehokkaas­ti toimineen suomalaisen tiedustelupalvelun. Parhaat miehet ovat jättäneet Suomen, ja tekniset toimintamahdollisuudet ovat olemattomat.

Itsenäinen valtio tarvitsee kuitenkin tietoa päätöstensä pohjaksi. Niinpä tiedusteluosaston harvalukuinen miehistö käynnistää ohjelman nimeltä Operaatio Polar. Entisiä kaukopartiomiehiä värvätään salaa amerikkalaisten palkkalistoille suorittamaan tiedustelua itärajan takana. Suomalaiset käyttävät suurvaltojen kasvavaa keskinäistä epäluuloa hyväkseen ja antavat amerikkalaisten tehdä likaisen työn. Jos käry käy, syy lankeaa heidän niskaansa.

Salainen operaatio alkaa kesällä 1948. Siihen osallistuu kokeneita partiomiehiä mm. kaksi Mannerheim-ristin ritaria.

Suomalaisten partiomatkat tuottavat tietoa, joka on välillisesti päättämässä keväällä 1948 alkanutta Berlinin saartoa. Se rikkoo lopullisesti liittoutuneiden ja Neuvostoliiton välit ja käynnistää kylmän sodan.

Kirja selvittää myös, mitä tapahtui tiedustelumatkalla kadonneelle kokeneelle suomalaiselle kaukopartiomiehelle, jonka kohtaloa on arvailtu vuosikausia.

Operaatio Polar

ISBN/EAN 978-952-312-347-2
Luokka 84.2
135 x 210 mm
Sidottu, suojapaperi
433 s.
Ilmestyy viikolla 35/2016

Ville Kaarnakari on luonut suositun faktaa ja fiktiota sekoitta­van Operaatio-sarjan, joka paljastaa salattuja tarinoita sotiem­me merkittävimmistä tapahtumista. Hän on julkaissut 14 te­osta. Kaarnakari on palvellut rauhanturvaajana Lähi-Idässä ja on sotilasarvoltaan reservin majuri.

Psy­kiat­rian eri­kois­lää­kä­ri Ben Fur­ma­nin ja ku­vit­ta­ja Sami Myl­ly­nie­men kesällä 2016 ilmestynyt kirja on suun­nat­tu kah­des­sa eri kodissa vuoroin asu­vil­le 4–10-vuo­tiail­le lap­sil­le ja heidän kas­vat­ta­jil­leen. Se on tehty edis­tä­mään lapsen so­peu­tu­mis­ta kahden kodin elämään ja tu­ke­maan häntä eri ko­deis­sa kas­vat­ta­vien ai­kuis­ten yh­teis­työ­tä.

Kirja si­säl­tää vä­ri­tet­tä­vän puu­ha­kir­jan, joka on laa­dit­tu edis­tä­mään lapsen hy­vin­voin­tia, sekä lapsen kas­vat­ta­jil­le suun­na­tun oppaan, jossa on ar­vok­kai­ta vink­ke­jä siitä, miten he voivat edistää lapsen so­peu­tu­mis­ta kahden kodin elämään. Par­hai­ten kirja toimii, kun mo­lem­mat kodit osal­lis­tu­vat lapsen kanssa sen täyt­tä­mi­seen, mutta siitä on lap­sel­le hyötyä sii­nä­kin ta­pauk­ses­sa, että sitä täyttää lapsen kanssa joku muu lap­sel­le tärkeä ai­kui­nen.

Ben Furman on psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti ja kouluttaja. Hänet tunnetaan maailmalla mm. ratkaisukeskeisen terapian kouluttajana ja Muksuoppi-menetelmän kehittäjänä.

ISBN: 9789522605276
Sidosasu: nid, 50 s.

Kirjan sivut:

Lisätiedot ja arvostelukappaleet: Auli Salomaa, auli@viisaselama.fi, 044 980 3071

www.viisaselama.fi

www.benfurman.com

Tommy Hellstenin seurassa juhlistaa suosikkiterapeutin neljännesvuosisadan mittaista kirjailijanuraa. Tilaisuus on juhlaseminaari Savoy-teatterissa la 3.9.2016 klo 14–18. Tilaisuuden isäntänä toimii Lorenz Backman.

Seminaarissa Tommy Hellsten käsittelee vieraittensa kanssa ihmisenä olemisen keskeisiä kysymyksiä: Miten voin elää elämääni ilman että toteutan entistä enemmän menneisyyttäni? Voinko löytää syvemmän merkityksen elämälleni? Voinko avautua rakkaudelle, vaikka en voi hallita, ymmärtää enkä ansaita sitä? Vieläkö virtahepo lymyilee olohuoneissa? Mitä tarkoittaa hengellinen elämä, entä: "Koskaan ei ole liian myöhäistä tulla siksi joka on"?

Portit perimmäisiin kysymyksiin avaa Tommy Hellstenin uusin tuotanto. Tähän olen tullut - Kirja merkityksen löytämisestä ilmestyi viime keväänä. Siitä tekijän kanssa vuoropuheluun käy opetusneuvos Kalevi Virtanen. Lisää elämän ja elämäntaidon suuria kysymyksiä on esillä kirjailija ja valmentaja Isa Merikallion kanssa käytävässä keskustelussa. Elokuussa ilmestynyt Minuiksi - Löytöretkiä henkiseen kasvuun -teos, jonka Hellsten on toimittanut yhdessä Tiina Tuomikosken kanssa, avaa puhuttelevia kasvutarinoita. Teos on myös yksi konkreettinen osoitus Tommy Hellstenin elämäntyön ja toimintamallin siirtymisestä uusille tekijöille.

Tommy Hellstenin Virtahepo olohuoneessa ilmestyi ensimmäisen kerran 25 vuotta sitten. Teos on puhutellut yhä uusia lukijasukupolvia ja ollut saatavilla koko ajan vuodesta 1991 lähtien.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset 26.8. mennessä:

Kirjapaja/viestintä Marja-Liisa Saraste (09 6877 4568) marja-liisa.saraste@kirjapaja.fi

Kutsu

Tervetuloa julkistamistilaisuuteen!

Kiusaaminen on viimeisen tutkimuksen mukaan yleistä myös pienten lasten keskuudessa. Lasten Keskus julkaisee kaksi teosta, jotka käsittelevät pienten lasten kiusaamisen ehkäisyä, tarjoten uuden ja laajalti pilotoidun toimintamallin varhaiskasvattajille ja vanhemmille.

Aika: tiistai 30.8. klo 9.00

Paikka: Scandic Marski, Mannerheimintie 10, Helsinki

Teokset: Tiina Haapsalo – Katri Kirkkopelto – Laura Repo, Mun ja sun juttu! Lasten sosiaalisten taitojen vahvistaminen kiusaamisen ehkäisyssä ja Katri Kirkkopelto, Piki. Minäkin haluan mukaan!

Ilmoittautuminen: 25.8.mennessä: vastaus@lastenkeskus.fi

Kokenut varhaiskasvatuskouluttaja, työnohjaaja ja draamapedagogi Tiina Haapsalo ja pienten lasten kiusaamisesta ja sen ehkäisemisestä väitellyt kasvatustieteen tohtori Laura Repo tuovat esille ajankohtaisen kirjansa teemoja:

Mitkä ovat hyvät toimintamallit ennaltaehkäistä ja havainnoida kiusaamista sekä puuttua siihen? Miten toimia vanhempien kanssa, jos heidän lastaan kiusataan tai lapsi kiusaa muita? Tavoitteena on toimia yhdessä vanhempien kanssa lasten sosiaalisten taitojen vahvistamiseksi.

Palkitun kuvittajan Katri Kirkkopellon kuvakirja PIKI on tarina ryhmässä tapahtuvasta kiusaamisesta, itsetunnon vahvistamisesta, tunteista ja ystävyydestä.

Eduskunnasta kansanedustaja Sari Sarkomaa tuo tervehdyksensä ja näkökulman pienten lasten kiusaamisen ehkäisystä varhaiskasvatuksessa.

LK/MLS

Naisten elämänilon vapauttamisen ikoni, kirjailija Erica Jong kertoi keväällä Helsingin Sanomien haastattelussa lukeneensa viime aikojen nuorten naisten kirjoittamia romaaneja ja ihmetelleensä miten synkkiä ja surullisia ne ovat, suorastaan raakuuksien ryydittämiä. Jong sanoo: Tuntuu, että nykyajan mantra ei ole "Kyllä" vaan: "Ei! Ei! Ei!"

Italialainen nimipäiväkalenteri -romaanin kirjoittaja Henriette Sola näyttää vastaavan Jongin asettamaan haasteeseen. Solan uutuuskirja kulkee elämäniloa janoavan nuoren naisen mielenmaisemissa.

Italialainen nimipäiväkalenteri maistattaa lukijalla välimerellistä taitoa nauttia hetkestä, toinen toistensa seurasta yhtä lailla kuin hyvästä ateriasta. Lämpimänä kuin Italialainen ilmanala kirjassa väreilee koko ajan sukupuolten välinen vetovoima  – usein vain hienovireisenä, toisinaan taas raikkaan chick lit -huumorin kera.

Kirja näyttäytyy eteläeurooppalaisen elämäntavan ja vuosituhantisten elämäntaitojen ylistyksenä. Niihin vertautuu nykyajan näennäisen vapaa, mutta pohjimmiltaan täynnä kieltäymyksiä oleva, urakeskeinen elämäntyyli.

Juonteena kulkee etsintä, kysymyksenasettelu: Kenen arvoilla rakennan elämääni? Kysymys peilautuu ihmiskeskeisen kulttuurin elämänmuotoa vasten. Päähenkilö kulkee renessanssin arvojen jäljillä: Miten tärkeitä ovat rakkaus, rauha, taide, ilo ja nautinto?  Mikä on sitä, joka auttaa ihmistä vastaamaan elämälle: "Kyllä, kyllä, kyllä!"

Aurinko oli jotain vierasta Sarahille, siksi hänen varmaan oli vaikea osata pitää tätä paikkaa omanaan.

Vuosikymmen työtä sälekaihdinten takana, toimistoissa, neuvotteluhuoneissa, kulkemista täyteen ahdetuissa hisseissä, synkillä käytävillä korkokengät kopisten, ulkona sateessa, tihkussa, metroasemilla, junissa, jonoissa ja kahviloissa pikaisilla espressoilla; se oli ollut Sarahin elämää: numeroita, pörssiuutisia, juoruja, sisäpiirijuttuja, ylös alas lennähtäviä kursseja, liituraitaisia miehiä salkkuineen, Sarah itse salkkuineen ja jakkupukuineen. Kuinkahan todellista tuo elämä olisi täkäläisten silmin?

Ja kotona Lontoossa kaikki Sarahin tuntemat ihmiset tulisivat vielä sanomaan: ”Tule järkiisi Sarah, tule takaisin. Eihän noin voi elää.”

Ja kuitenkin näin on eletty vuosisatoja, satoja vuosia, satoja vuosia...

Henriette Sola signeeraa uutuuskirjaansa Helsingissä Akateemisen Kirjakaupan päämyymälässä (Pohjoisesplanadi 39) Taiteiden yönä to 25.8. klo 18.00-19.00.

Henriette Sola

Italialainen nimipäiväkalenteri

ISBN 978-952-270-292-0

319 s. Arktinen Banaani 2016.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Arktinen Banaani, Katariina Huttunen, puh. 050 323 3301, katariina.huttunen@sarjakuva.com

Arvostelukappaleet: myynti@sarjakuva.com

www.arktinenbanaani.fi

Vieläkö muistat Niksulan TV:n? Ainakin rallatteleva Kasper-nukke tulee ensimmäisenä mieleen. Ohjelman alkuvuosina Tesvisiossa lapsikatsojia viihdytti myös Setä Pim-Pom. Hahmo oli esittäjänsä pitkän uran loppuhuipennus.  

Taiteilija Hjalmar Edward Löfving (26. tammikuuta 1896 – 29. tammikuuta 1968) kuuluu suomalaisen sarjakuvan ja animaation pioneereihin. Hän oli ällistyttävän tuottelias.

Hyväntuulisten ja viivaltaan persoonallisen pyöreiden animaatioiden ja sarjakuvien lisäksi Löfving piirsi runsaasti kuva-arvoituksia lehtien tehtäväsivuille, esiintyi Suomen ensimmäisissä lasten televisio-ohjelmissa ja kiersi ympäri Suomea tapaamassa lapsia Säästöpankin Lipas-setänä.

Ville Hännisen teos Setä Pim-Pom – Hjalmar Löfvingin kummat kuvat kertoo pitkään lähes unohduksissa olleen Löfvingin elämän ja työn tarinan. Kirja on koostettu runsaasta alkuperäisaineistosta, joka on koottu kirjastoista, yksityiskokoelmista ja suvun hallussa olevasta poikkeuksellisen laajasta aineistosta.

Hjalmar Löfving: Monta ruutua tuulta ja sadetta

24.8. – 10.9.2016 Laterna Magica, Helsinki

Arktisen Banaanin julkaiseman kirjan ohella Sarjakuvamuseo ry on tuottanut retrospektiivisen näyttelyn Löfvingin elämästä ja tuotannosta. Kirjallisen ja kuvallisen aineiston ohella näyttelyyn on saatu Kansallisen audiovisuaalisen instituutin filmiarkistosta digitoitu lastenfilmi vuodelta 1964, jossa Löfving esittää Setä Pim-Pom -hahmoaan. Löfvingiltä on säilynyt useita mainosfilmejä ja myös varhaisin selluloidi-tekniikalla valmistettu suomalainen animaatio, kolme minuuttia pitkä Muutama metri tuulta ja sadetta (1932).

Hjalmar Löfving -näyttely lähtee kiertämään ja se nähdään muun muassa Tuusulan kuvitustaiteen museossa Erkkolassa, Hämeenlinnan kaupunginmuseossa ja eri sarjakuvatapahtumissa. Lisäksi Löfvingiä ja historiallista sarjakuvaa käsitellään Helsingin sarjakuvafestivaaleilla 2.9. Kirjasto 10:ssä ja Taiteiden Yönä 25.8. Laterna Magicassa.

Setä Pim-Pom -kirja ja näyttely julkistetaan 23.8.2016 klo 17.00–19.00 Laterna Magica -galleriassa Helsingissä (Rauhankatu 7).  Paikalla keskustelemassa toimittaja Ville Hänninen ja taiteilijan poika Magnus Löfving. Tilaisuudessa tarjoilua. Tervetuloa!

Hjalmar Löfvingin 120-vuotisjuhlavuotta ovat tukeneet Taiteen edistämiskeskus, Grafia ry ja Kalevi Kuitusen säätiö.

Ville Hänninen: Setä Pim-Pom – Hjalmar Löfvingin kummat kuvat

ISBN 978-952-270-293-7

112 sivua. Arktinen Banaani 2016.

Liitteenä olevat kuvituskuvat ovat julkaisuvapaita lehdistökäyttöön:

Hjalmar_Lofving.jpg | Hjalmar Löfving piirustustensa edessä.

Hjalmar_Lofving_Lipas-seta.jpg | Hjalmar Löfving avusti Suomen säästöpankkiliiton Lipas-lehteä sarjakuvin ja kuvituksin. Lehdellä oli lapsille Lipaskerho, jonka keulakuvana Löfving eli Lipas-setä toimi.

Hjalmar_Lofving_Porropaa-Iivari.jpg | Hjalmar Löfving: Pörröpää-Iivari, 1950-51. Ilmestynyt Valistuksen Lastenlehdessä.

Pipu_ja_Papu.Paaskysen_Joulukontti_1952.jpg | Hjalmar Löfving: Pipu ja Papu. Pääskysen Joulukontti 1952.

Porropaa-Iivari_1950-51.jpg | Hjalmar Löfving piirtäjäntakissaan. Hänellä on kädessä Pörröpää-Iivari-sarjakuvansa originaali.

Seta_Pim-Pom.jpg | Hjalmar Löfving: Setä Pim-Pom.

Tommi_Typykka.jpg | Hjalmar Löfvingin sarjakuva- ja animaatiohahmot ajautuivat usein tuulen riepoteltaviksi. Tässä kuvituksessa meno on hallitumpaa.

Lisätiedot:

Toiminnanjohtaja Laura Kokko, Sarjakuvamuseo ry,

puh. 050 503 4422, laura.kokko@sarjakuvamuseo.fi, www.sarjakuvamuseo.fi

Tietokirjailija, toimittaja Ville Hänninen, puh. 050 341 6715, villevhanninen@gmail.com

Arvostelukappaleet: Arktinen Banaani, Vesa Kataisto,

puh. 040 1436221, vesa.kataisto@sarjakuva.com, www.arktinenbanaani.fi

Into marssittaa lauantaina 27.8. Tampereen Työväenkirjallisuuden päivään kattavan kavalkadin uutuuskirjailijoita. Mukana myös muhkea myyntipöytä.

Into 2016 nonstop Työväenmuseo Werstaan Bertel-salissa, Väinö Linnan aukio 8, Tampere

11.45 Esko Seppänen: Mistä Suomi vaikenee? Kyytiä saavat kaikki yksityiset ja julkiset instituutiot, joille on edullista, että niiden asioista vaietaan.

12.05 Matti Salminen: Toisinajattelijoiden Suomi Kattava katsaus suomalaisiin toisinajattelijoihin, joista virallinen historiantutkimus yleensä vaikenee.

12.25 Pentti Sainio: Armeijan hukatut miljardit Suomen sotajohto on tehnyt miljardien eurojen hankintoja, jotka eivät palvele kotimaan puolustusta vaan enemmänkin Yhdysvaltain ja Naton tarpeita. Onko pieni sisäpiiri harhauttanut eduskuntaa?

12.45 Pekka Lehtonen: Tehtävä Tallinnassa Neuvostopropagandaa ja itsenäisyysinnostusta 1960-luvulla Tallinnassa asui kolme suomalaista. Yksi heistä oli nuori Pekka Lehtonen, joka työskenteli Tallinnan radion suomenkielisessä toimituksessa.

13.05 Anna Elina Isoaro: Rakkautta ja vasta-aineita Isoaro päivittää suuren aiheen, äitiyden, nettipalstoilla kuohuvien ”mommy warsien” aikakauteen. Runot tarkastelevat odotusta, synnytystä ja äitiyden ensiaskelia rehevällä elämänilolla ja huumorilla.

13.25 Laura Gustafsson: Korpisoturi Gustafssonin kolmas romaani katsoo ihmistä raadollisuudessaan, pienuudessaan ja loputtomassa kauneudessaan. Se on tutkielma selviytymisstrategioista, yhteisöstä ja siitä, miten ihminen on lyhyessä ajassa menettänyt kosketuksen maahan, kaiken perustaan.

Median edustajien on myös mahdollista tavata ja haastatella kirjailijoita tapahtuman yhteydessä.

http://www.tyovaenkirjallisuudenpaiva.com

arvostelukappaleet@intokustannus.fi

lisätiedot ja haastattelupyynnöt: timo.forss@intokustannus.fi

Into marssittaa lauantaina 27.8. Tampereen Työväenkirjallisuuden päivään kattavan kavalkadin uutuuskirjailijoita. Mukana myös muhkea myyntipöytä.

Into 2016 nonstop Työväenmuseo Werstaan Bertel-salissa, Väinö Linnan aukio 8, Tampere

11.45 Esko Seppänen: Mistä Suomi vaikenee? Kyytiä saavat kaikki yksityiset ja julkiset instituutiot, joille on edullista, että niiden asioista vaietaan.

12.05 Matti Salminen: Toisinajattelijoiden Suomi Kattava katsaus suomalaisiin toisinajattelijoihin, joista virallinen historiantutkimus yleensä vaikenee.

12.25 Pentti Sainio: Armeijan hukatut miljardit Suomen sotajohto on tehnyt miljardien eurojen hankintoja, jotka eivät palvele kotimaan puolustusta vaan enemmänkin Yhdysvaltain ja Naton tarpeita. Onko pieni sisäpiiri harhauttanut eduskuntaa?

12.45 Pekka Lehtonen: Tehtävä Tallinnassa Neuvostopropagandaa ja itsenäisyysinnostusta 1960-luvulla Tallinnassa asui kolme suomalaista. Yksi heistä oli nuori Pekka Lehtonen, joka työskenteli Tallinnan radion suomenkielisessä toimituksessa.

13.05 Anna Elina Isoaro: Rakkautta ja vasta-aineita Isoaro päivittää suuren aiheen, äitiyden, nettipalstoilla kuohuvien ”mommy warsien” aikakauteen. Runot tarkastelevat odotusta, synnytystä ja äitiyden ensiaskelia rehevällä elämänilolla ja huumorilla.

13.25 Laura Gustafsson: Korpisoturi Gustafssonin kolmas romaani katsoo ihmistä raadollisuudessaan, pienuudessaan ja loputtomassa kauneudessaan. Se on tutkielma selviytymisstrategioista, yhteisöstä ja siitä, miten ihminen on lyhyessä ajassa menettänyt kosketuksen maahan, kaiken perustaan.

Median edustajien on myös mahdollista tavata ja haastatella kirjailijoita tapahtuman yhteydessä.

http://www.tyovaenkirjallisuudenpaiva.com

arvostelukappaleet@intokustannus.fi

lisätiedot ja haastattelupyynnöt: timo.forss@intokustannus.fi