Vuonna 2019 Kiinan Wuhanissa havaittiin uusi koronavirus SARS-CoV-2, josta on sittemmin tullut liiankin tuttu koko maailmalle. Biologian emeritusprofessori Matti Vuennon uusin teos Virus, joka pysäytti maailman kertoo, mitä tiedämme koronaviruksesta ja sen aiheuttamasta taudista sekä pandemian synnystä, kulusta ja vaikutuksista Suomessa ja maailmalla.
Viruksen aiheuttama COVID-19-tauti on tappanut miljoonia sekä saanut lieveilmiöineen aikaan valtavasti inhimillistä kärsimystä ja taloudellisia tappioita. Tiukkatahtinen tutkimustyö on kuitenkin kantanut hedelmää: viruksesta tiedetään jo paljon, ja tautia vastaan kehitetyt rokotteet ovat osoittaneet tehonsa.
Matti Vuennon Virus, joka pysäytti maailman on tukeva ankkuri kaikille, jotka luovivat koronavirusta koskevassa tietotulvassa. Tutkimustietoon pohjaava teos kertoo, millainen virus SARS-CoV-2 eri muunnoksineen on ja mitä se aiheuttaa ihmiskehossa. Vuento kartoittaa lisäksi pandemian syntyä ja etenemistä, viruksen torjumiskeinoja rokotteista maskeihin ja lääkkeisiin sekä kriisin lukuisia taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia Suomessa ja maailmalla.
”Yhdessä rokotteiden kanssa tehokkaat lääkkeet voisivat auttaa pandemian kukistamisessa. Molempien tapauksessa ongelmaksi voi kuitenkin osoittautua maailmanlaajuinen jakelu, jota ilman niiden vaikutus pandemiaan voi olla vähäinen. Tosin rokotteilla ja viruslääkkeillä on tässä se ero, että rokotteet saattavat menettää tehoaan uusia variantteja vastaan, joita syntyy jatkuvasti, jos rokotteita ei saada ajoissa jakeluun kaikkialla maailmassa. Sen sijaan lääkeaine, jonka vaikutus kohdistuu johonkin virukselle välttämättömään toimintoon, saattaa säilyttää tehonsa varmemmin”, Vuento kertoo.
Nykytiedon pohjalta Vuento hahmottelee, mitä voimme viime vuosien tapahtumista oppia, kun valmistaudumme tuleviin pandemioihin. Niiden ennaltaehkäisemiseksi eläinten ja ihmisten kontakteja lisäävä metsien tuhoaminen tulisi lopettaa, samoin virushautomona toimiva kotieläinten tehotuotanto. Ilmastonmuutosta on pyrittävä kaikin keinoin hillitsemään.
”Olisi myös tärkeää kartoittaa ja pitää silmällä taudinaiheuttajien luontaisia varastoja. Epidemiat pitäisi havaita ja tukahduttaa varhain, minkä vuoksi niihin tulisi myös varautua ennalta entistä paremmin. Tässä on tarpeen panostaa maailmanlaajuiseen yhteistyöhön, joka nykyisessä pandemiassa on ollut yksi heikko lenkki. Lisäksi tarvitaan tutkimusta pandemioiden yhteiskunnallisesta puolesta: mitkä sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät edistävät tartuntatautien puhkeamista ja lisäävät niiden aiheuttamaa vahinkoa? Tutkittavaa on myös testaamisen, jäljittämisen ja eristämisen strategioissa”, Vuento sanoo.
Lisätietoa kirjasta ja sisällys Gaudeamuksen verkkosivuilla.
Arvostelukappaleet
lasse.leminen@gaudeamus.fi
p. 050 466 4910
Arvostelukappale on saatavilla myös pdf-muodossa.
Kirjoittaja
Matti Vuento, FT, on biologian emeritusprofessori Jyväskylän yliopistosta sekä oppi- ja tietokirjailija, joka teoksissaan esittelee luonnontieteitä laajalle yleisölle. Hänen aikaisempia kirjojaan ovat Bakteerien planeetta (Gaudeamus 2019), Myrkkyjen maailma (Gaudeamus 2017) ja Virukset (Gaudeamus 2016).
Yhteystiedot: matti.vuento@elisanet.fi
Matti Vuento
Virus, joka pysäytti maailman. Koronapandemian syyt, seuraukset ja opetukset
ISBN 9789523451766
Gaudeamus 2022
