Kyllikki Saari katosi jäljettömiin toukokuisena sunnuntai-iltana vuonna 1953 matkalla hengellisestä nuorisotilaisuudesta kotiin. Pitkän etsinnän jälkeen ruumis löydettiin suohon haudattuna saman vuoden lokakuussa. Nuoren naisen väkivaltainen kuolema järkytti koko Suomea. Tapaus jäi selvittämättä, vaikka tutkimuksiin värvättiin kaikki saatavissa olevat poliisit, mukaan lukien maan etevimmät rikospoliisit.
Tapahtumaketjun muistaminen yhdistää suomalaisia sukupolvia, sukuja, alueita, luokkia sekä uskonnollisia ryhmiä. 2010-luvun lopulla noin yhdeksän suomalaista kymmenestä oli kuullut tai lukenut murhasta. Miksi kaikista tapahtumista juuri se on tarttunut suomalaisten kollektiiviseen muistiin?
Juho Saaren uutuuskirja Kuuluisan kuoleman varjo etsii vastausta tähän kysymykseen. Teos on esitutkinta-aineistoon perustuva selvitys tapahtumaketjusta, joka käynnistyi 17-vuotiaan Kyllikki Saaren katoamisesta. Siinä käydään läpi sekä tärkeimmät että mielikuvituksellisimmat tutkintalinjat eri epäiltyineen mutta myös tutkinnan kuluessa tapahtuneet erehdykset.
Lisäksi tarkastellaan murhan yhteisöllistä ja yhteiskunnallista käsittelyä. Esimerkiksi unet, huhut, nettikeskustelut tai pyrkimykset kuolemanrangaistuksen palauttamiseen eivät olleet rikoksen selvittämisen kannalta merkityksellisiä, mutta ne kertovat yhteiskunnan kollektiivisista tavoista käsitellä väkivaltaista tapahtumaa.
”Murha kiinnostaa ihmisiä sekä evolutiivisista että kulttuurisista syistä. – – Selvittämätön murha kiinnostaa vielä enemmän. Se kertoo ratkaisemattomasta vaarasta ja yhteisössä olevasta rankaisematta jääneestä väkivallasta. Yhteisön ja yhteiskunnan jäsenillä on vahva intressi murhan selvittämiseen, mikä lisää aihetta koskevaa uutisointia ja keskustelua.”
”Jotta suomalaiset muistelisivat Kyllikki Saarta vuosikymmenestä toiseen, hänen oli kuoltava niin kuin hän kuoli, häntä oli etsittävä niin kuin poliisit ja pohjalaiset häntä etsivät, paikkakuntalaisten oli löydettävä hänet niin kuin hänet löydettiin ja sukulaisten ja ystävien oli haudattava hänet niin kuin hänet haudattiin.”
”Kuolemansa jälkeen Kyllikki Saari ei ihmisten mielissä enää ollut todellinen, yksilöllinen ihminen. Hänestä tuli etäämmältä tarkasteltu yhteiskunnallisen roolin kantaja, johon poliisit, epäillyt, isojokiset ja suomalaiset liittivät erilaisia tunteita ja tulkintoja. Samoin asettuivat rooleihinsa muutkin tapahtumissa eri tavoin osallisina olleet henkilöt. Kyllikki Saaren isä muuttui lehdistössä surun murtamaksi mieheksi ja Saaren ystävät iloisiksi uskovaisiksi nuoriksi. Myös epäillyt asettautuivat tai pikemminkin asetettiin kukin omaan rooliinsa.”
Juho Saari
Kuuluisan kuoleman varjo
Miksi Kyllikki Saaren murha ei unohdu?
ISBN 978-952-345-093-6
Gaudeamus 2020
Kirjoittaja
Juho Saari, VTT, dosentti, on sosiaali- ja terveyspolitiikan professori ja yhteiskuntatieteiden tiedekunnan dekaani Tampereen yliopistossa.
Yhteystiedot: juho.saari@tuni.fi / p. 040 828 1027
Lisätietoja ja sisällysluettelo Gaudeamuksen verkkosivuilla.
Arvostelukappaleet:
Outi Kitti
outi.kitti@gaudeamus.fi
Arvostelukappale on saatavilla myös pdf-muodossa.
